Kyläreissulle ajettaessa käskytän autossa perhekuntaa ja suorastan järkytyn omaa puhetta kuunnellessani. Olen nimittäin juuri muistuttanut ukkoa ja muksuja siitä, ettei vieraisilla ollessa saa koko ajan näpytellä kännykkää.
Hei haloo! Miten tähän on tultu ja vielä ihan omassa perheessä? Muistan naureskelleeni kuullessani radiosta jutun elokuvateatterin aulaan avatusta kännykkäparkista. Hienoissa ravintoloissakin löytyy vastaavanlaisia käsiemme jatkeeksi kasvaneiden luurien säilytyspaikkoja. Kyse ei enää ole vain hullun maailman kaukaisista asioista, vaan elämästä täällä ja tänään. Perjantaista tyttöjen iltaa valmistellessamme sovimme jo etukäteen sitä, että kännykät jätetään takkien taskuun. Niitä sai käydä vilkaisemassa vain kerran tunnissa siltä varalta, että kotona olisi äidin iltaloman aikana ilmennyt ylitsepääsemättömiä ongelmia.
On pelottava huomata, miten tärkeä matkapuhelin ja sen joka paikassa avaava nettimaailman meille on. Turun yliopiston taloussosiologian tutkijoiden 18–74 -vuotiaille tekemästä tutkimuksista ilmenee, suomalainen arvo- ja asenneilmapiiri on muuttunut melkoisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Nyt matkapuhelin koetaan tärkeämmäksi kuin työ tai parisuhde. Myös vapaa-ajan ja mukavan elämän merkitys on korostunut. Toisaalta suomalaiset arvostavat aikaisempaa vähemmän taloudellista tasa-arvoa ja maailmanrauhaa.
Lapset oppivat tavat meiltä aikuisilta. Esikoisen ollessa taapero ihmettelin sitä, miksi hän aina kännykkään puhuessaan kävelee ympäri huushollia. Selvisi, että lapsi luuli sen kuuluvan asiaan. Hän kun oli nähnyt, että äiti puhelimessa puhuessaan keräsi leluja, vei pyykkiä narulle tai tyhjäsi tiskikonetta.
Kärjen alakoulun rehtori Pasi Kivisaari kertoo, että lähes jokaisella ekaluokkalaisella on kännykkä kouluun tullessaan. Niitä ei saa ilman lupaa käyttää kouluaikana. Ongelmia ei ole juuri ollut.
Nuorilla kännykän käyttö sen sijaan vaatii jo tarkempaa valvontaa. Rehtori Jari Noponen Seinäjoen Yhteiskoulusta tietää, että moni opettaja kerää matkapuhelimet tunnin ajaksi omalle pöydälleen. Jos sana ei tehoa, luuri muuttaa loppupäiväksi rehtorin huoneeseen.
Noponen kertoo opettajien pohtivat tämän tästä sitä, miten niin sanotun vihollisen voisi kääntää hyväntekijäksi. Koska tekniikka on oppilaiden hallussa ja monella on pelit ja vehkeet ihan omasta takaa, niin koulu yrittää valjastaa laitteista oppimisen apureita. Matkapuhelin sopii hyvin esimerkiksi laskimeksi ja tiedonhankintavälineeksi.
Virpi Kupiainen-Ämmälä
toimittaja