Antti Koski, 75, hymyilee ystävällisesti.
Ei ihme, että monet kuvailevat häntä miellyttäväksi.
Suuri yleisö pitää Vaasan rakennusperintöyhdistyksen sihteeriä sarjavalittajana, jonka toimet maksavat kaupungille miljoonia euroja.
Yhdistys haluaa suojella vanhoja rakennuksia ja on siksi valittanut Vaasassa useista rakennushankkeista.
Torppauksen kohteena ovat olleet esimerkiksi keskustan yhtenäiskoulun rakentaminen, vuosia tyhjillään olleen sairaanhoitajien koulun kiinteistön purkaminen Huutoniemellä, Palosaaren salmen kaavamuutos ja Koulukadun sisäilmaongelmaisen seurakuntakeskuksen purkaminen.
Viimeisimpänä yhdistys vastustaa hanketta, jossa Vaasan opiskelija-asuntosäätiö (Voas) rakennuttaisi Palosaarelle opiskelija-asuntoja ja purkaisi niiden alta rivitaloja.
Yhdistyksessä on ainakin neljä aktiivista jäsentä. Kosken mukaan jäsenkunta on vaihtuvaa eikä siitä pidetä kirjaa. Jäsenhakemuksen voi tehdä hallitukselle.
Kohtelias ja sitkeä
Keskustelussa Koski on rauhallinen, jaksaa hymyillä ja huomioi kaikki osapuolet.
Kahden tunnin haastattelun aikana käy ilmi, että hän on varma mielipiteissään. Kaikkeen on vastaus ja hän puhuu yhdistyksestä asiantuntijaorganisaationa.
Hän on myös päättäväinen ja viittaa yhdistyksen tuleviin valituksiin.
Koskella on pitkä historia rakennus- ja kiinteistöalalla. Hän on muun muassa Voasin entinen toimitusjohtaja, joka 1990-luvulla siirrettiin syrjään tehtävästään.
Yhdistys pitää itseään osapuolena
Kun rakennetaan, osapuolia ovat alussa yksinkertaistettuna maanomistaja ja rakennusten omistaja.
Vaasassa on toisin, ainakin jos rakennusperintöyhdistys vastustaa jonkin rakennuksen purkua.
Esimerkiksi Voasin Palosaaren-hanketta koskevaan rakennussuojeluesitykseen yhdistyksen edustajat ovat kirjoittaneet, että yhdistys on velvoitettu toimimaan asiassa asianosaisena.
Koski tekee selväksi, että yhdistys ei ole yksi mielipide muiden joukossa, vaan hän pitää sitä lakisääteisenä osapuolena ja kutsuu yhdistystä asiantuntijaorganisaatioksi.
Rakennusperintöyhdistyksen syntyyn vaikutti varsinkin yksi tiedotustilaisuus.
Kun lakiin rakennusperinnön suojelemisesta tehtiin muutoksia, ympäristöministeriö piti siitä infotilaisuuden muun muassa Kokkolassa vuonna 2018. Yhä useampi taho pystyi esittämään rakennuksen suojelua, esimerkiksi kylä- tai kaupunginosayhdistys.
Vaasan rakennusperintöyhdistys ry rekisteröitiin samana vuonna 3. toukokuuta.
– On ministeriön siunaus, että tällaista on hyvä olla olemassa, Koski sanoo.
Toisten syyttelyä
Yhdistys nousi otsikoihin vuodenvaihteessa, kun se vastusti Palosaaren uusia opiskelija-asuntoja, joiden alta purettaisiin vanhoja taloja.
Palosaaren tapauksessa tunteet osapuolten välillä käyvät kuumina. Voasin toimitusjohtaja Marko Ylimäki piti yhdistyksen hiljattain tekemää oikaisuvaatimusta kiusantekona. Hanke on kestänyt yli 10 vuotta ja valituksia on tehty lukuisia.
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry haluaa lopun kaupungin rakennushankkeita piinaaville sarjavalituksille.
Kosken mielestä syyllisiä pattitilanteeseen ovat kaupungin viranhaltijat, jotka ovat ottaneet ”tiukan kannan, että tämä vedetään kaikkien oikeusprosessien läpi”.
Kosken mukaan moni asianosainen on huonosti ymmärtävä, huonosti lukutaitoinen ja insinöörimäinen henkilö, joka ei ota huomioon kulttuuria tai rakennusperintöä. Valmistelijat ottavat kantaa ”yksioikoisesti eivätkä jaksa perehtyä asioihin riittävästi”.
Kun Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY eli opiskelijat vaativat rakennusperintöyhdistystä vetämään purettavia opiskelija-asuntoja koskevan suojeluvaatimuksensa pois, Koski kommentoi ylioppilaskunnan toimintaa, että tietää, ”millä tasolla siellä liikutaan”.
Vaihtoehtoisia ehdotuksia riittää
Voasin vireillä olevassa hankkeessa on tarkoitus rakentaa 207 opiskelija-asunnon asuinkerrostalo Palosaarentien varteen. Uudisrakennus rakennetaan tontille, missä on tällä hetkellä rivitaloja. Ne on tarkoitus purkaa. Tontille on tarkoitus rakentaa myöhemmin muitakin uudisrakennuksia.
Koski haluaisi rivitalojen säilyvän. Hänen mukaansa aiottu uudisrakentaminen hoituisi helposti jakamalla hanke yhdistyksen ehdottamiin vaihtoehtoisiin rakennuspaikkoihin. Niitä on tuoreimmassa suojeluesityksessä viisi.
Vaadittaisiin kaikkien viiden alueen tila, jotta rakennusoikeutta olisi mahdollista saada yhtä paljon kuin nykyisellä tontilla.
Käyttökelpoisia tutkittavia -termi on se, jota Koski käyttää ehdotetuista alueista.
Yksikään niistä ei ole pitkään aikaan rakentamiskelpoinen.
Yksi ainoa alue on merkitty yleiskaavassa asuinkerrostaloalueeksi. Sekin vaatisi vielä asemakaavamuutoksen.
Yli puolet yhdistyksen järkeilemistä vaihtoehtoisista rakennuspaikoista on alueilla, kuten esimerkiksi puistoalueilla, johon asumisen kaavoittaminen on tällä hetkellä yleiskaavan vastaista.
Vaasassa on tällä hetkellä vireillä uusi yleiskaava. Se on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava ohjaa asemakaavaa. Vasta asemakaava luo edellytykset varsinaiselle rakentamiselle.
Uuden yleiskaavan valmistuminen vie Vaasassa nopeimmillaankin vielä useita vuosia. Jo alkuvaiheessa siihen osallistunut yli sata tahoa. Liki 30 on eri viranomaisia.
On lisäksi huomionarvoista, ettei rakennetuilla alueilla, kuten Palosaarella, olla lähtökohtaisesti muuttamassa asumisen ja puistoalueille sopivien lähivirkistysalueiden rajoja.
Koski ei häkelly kysyttäessä vaihtoehtoisten paikkojen realistisuudesta. Alueiden kaavoittaminen asumiseen kuulostaa hänen suustaan lastenleikiltä.
– Kaavahan saadaan, kun halutaan ja ryhdytään tekemään.
Koski on valmis kannattamaan tehokasta rakentamista, kunhan se ei toteudu nykyisten rivitalojen tontilla. Hän ehdottaa tornitaloja lähivirkistysalueelle lähelle Ahventien päätyä.
– Sitä asukasyhdistys olisi heti kannattamassa, Koski sanoo.
Hän on Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja.
Valtakunnallisesti poikkeuksellista vastustamista
Ainakin 12 viime vuoden aikana Palosaarentien hanke on koko maassa ainoa tapaus, jossa on valituksin estetty valtion tukeman asuntorakentamiskohteen rakentamista.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) Palosaarentien varteen myöntämä korkotukilainapäätös 19,4 miljoonalle eurolle on voimassa marraskuun alkuun.
Koski sivuuttaa rauhallisin sanankääntein huolet rahoituksen katoamisesta. Rahat eivät hänen mukaansa katoa ja niitä voi siirrellä eri osoitteisiin. Tämä näkemys ei saa tukea viranomaisilta, päinvastoin.
Varken myöntövaltuus leikkaantuu ensi vuonna rajusti. Valtio säästää, joten muutakaan rahoitusmekanismia ei ole realistista odottaa.
Kerran Vaasaan myönnetty tuki menetetään harvinaisen valituskierteen vuoksi jonnekin muualle.
Ei kahta ilman kolmatta
Rakennusperintöyhdistys jätti joulukuussa kolmannen rakennussuojeluesityksen Palosaarentien rivitaloista ja vaati vaarantamiskieltoa.
Kaksi edeltävää esitystä olivat sisällöltään käytännössä samoja päivämäärää lukuun ottamatta. Niitä käsiteltiin yhteensä seitsemän vuotta. Palosaaren asukasyhdistys jätti ensimmäisen esityksen, toisen yhdistykset yhdessä.
Molemmilla kerroilla todettiin, ettei rakennuksilla ole lain tarkoittamaa kulttuurihistoriallista arvoa.
Sen jälkeen alueelle on saatu uusi lainvoimainen asemakaava, jossa rakennuksia ei ole suojeltu. Asemakaavasta väännettiin yhdistyksen valitettua aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.
Kaavan lisäksi tontille on myönnetty lainvoimainen lupa, joka sallii rakennusten purkamisen. Kuitenkin yhdistys vaatii Lupa- ja valvontavirastoa kumoamaan toisen viranomaisen lainvoimaiset päätökset kolmannella esityksellä.
– Nyt on akuutti hätä päällä, Koski perustelee kolmatta esitystä.
Yva vaatimuksena
Suojeluesityksen lisäksi yhdistys on vaatinut oikaisua Vaasan rakennustarkastajan myöntämään rakentamislupaan. Se sallii rakentaa suuren asuinkerrostalon tontille, missä rivitalot vielä ovat.
Rakennus- ja ympäristölautakunta jätti tutkimatta oikaisuvaatimuksen. Lautakunnan mukaan yhdistyksellä ei ole oikeutta vaatia oikaisua.
Kosken mukaan yhdistys aikoo valittaa hallinto-oikeuteen päätöksestä, jota se pitää kyseenalaisena.
– Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi (yva) puuttuu. Sellainen pitää olla. Totta kai siihen puututaan, Koski sanoo.
Yva on tarkoitettu hankkeisiin, joilla on todennäköisesti merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset tehtaat.
Automaattisesti yvaa ei aloiteta isoissakaan hankkeissa. Esimerkiksi Seinäjoella on vireillä valtava datakeskushanke, joka ei viranomaisten näkemyksen mukaan vaadi yvaa.
Terminologia tuloksia tärkeämpää
Yhdistys toistelee dokumentista toiseen Voasin rivitalojen olevan hyvässä kunnossa. Kuntotutkimusmenetelmien kehittäjänä valtakunnallisesti tunnettu Vahanen rakennusfysiikka Oy laati vuonna 2020 kattavan korjaustarveselvityksen pintakosteuskartoituksin, rakennekosteusmittauksin, ilmavuotoselvityksin, rakenneavauksin ja materiaalinäytteiden laboratorioanalyysein selvittääkseen rakenteiden tarkan kunnon ja korjaustarpeet.
– Se oli aika kepeä, Koski toteaa.
Levolliseen tapaansa hän tuo vastanäkemyksensä julki. Ainoastaan kuntotutkimuksella olisi painoarvoa.
Selvityksen 100-sivuisen yhteenvedon mukaan puutteita havaittiin esimerkiksi rivitalojen vedenohjauksessa, julkisivujen kunto oli parhaimmillaan tyydyttävä ja ulkoseinien alaosissa oli riskirakenteita.
Räystäät puuttuivat, talotekniset järjestelmät lähestyivät käyttöikänsä loppua ja palotekniset asiat eivät täyttäneet nykyvaatimuksia.
Korjauskustannuksiksi arvioitiin tuolloin yli 18,7 miljoonaa euroa. Rakennuskustannusindeksi huomioiden summa on enemmän kuin uudisrakennuksen hinta.
Varken edeltäjä Ara lausui jo kahdeksan vuotta sitten, ettei peruskorjaus olisi toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin eikä Ara lainoittaisi korjausta. Ongelmat juontuivat Aran mukaan alkuperäisestä suunnittelusta ja rakentamisesta.
Voas on Kosken elämäntyö
Kosken pitkä historia Voasin perustajana ja johtajana selittää osaltaan hänen intohimoista suhtautumistaan rivitalojen kohtaloon.
1960-luvun lopussa Suomessa oli tekemisen meininkiä. Yliopistoja perustettiin.
Vaasassa asunnoista oli pulaa ja opiskelijat asuivat yksityisissä alivuokraushuoneissa ja asuntoloissa.
1970-luvulla luotiin koko Suomeen opiskelija-asuntojärjestelmä, ja Koski oli mukana perustamassa Voasia huhtikuussa 1972. Hän oli sen toimitusjohtaja vuosina 1972–1998.
Mukana Voasia perustamassa oli myös Lasse Starck, 76, joka on nyt rakennusperintöyhdistyksen puheenjohtaja.
– Minä olin kauppakorkean edustaja, Lasse oli ruotsalaisen tekun edustaja. Ennen kaikkea meillä oli innokas nuori porukka kaikista oppilaitoksista perustamassa säätiötä, kertoo Koski.
Alkuvaiheessa rakennettiin kaksikerroksisia VOAS 1 -rivitaloja. Ne kuuluvat rivitaloihin, jotka Voas haluaa purkaa ja rakennusperintöyhdistys säilyttää.
Koski pitää purettavia rivitaloja ainutlaatuisina.
– Tämä rakennusperintö, rivitalomainen toteutus, on ainutlaatuinen Suomessa ja Pohjoismaissa. Minulla on näkemys ja tietoa tästä, hän sanoo.
Koski viittaa useasti pitkään kokemukseensa rakennuttajana ja kiinteistöalan ammattilaisena. Hän lukee lakia, on tarkka ja paneutuu yksityiskohtiin.
Hän on periaatteellinen, ja halu säilyttää on hänelle vahva arvo.
Voas rakensi Vaasaan Kosken aikana 3 600 opiskelija-asuntoa. Lisäksi säätiö rakensi vanhan Vaasan läänin alueelle noin 2 000 asuntoa.
Muutakin toimintaa oli: ruokapalvelua, päiväkoti opiskelijaperheille sekä liikuntatilat kuntosaleineen ja saunoineen, kerrotaan Voasin historiasta kertovassa videossa.
Koski oli lisäksi mukana perustamassa opiskelija-asumisen pohjoismaista säätiötä.
Voas ja opiskelija-asunnot olivat hänen elämäntyönsä.
Pesti päättyi erottamiseen
Kun kaupungilla puhutaan Antti Koskesta ja rakennusyhdistyksen toiminnasta, mainitaan välillä hänen entinen työpaikkansa Voasin toimitusjohtajana.
Koski irtisanottiin paikalta ja moni miettii, liittyykö rakennusperintöyhdistyksen nykyinen toiminta vuoden 1998 tapahtumiin.
– En halua ottaa kantaa siihen, miksi minut heitettiin pois ja maksettiin kahden vuoden palkka siitä. Päätöksen tehneet henkilöt eivät enää ole tässä kaupungissakaan.
Koski kertoo, että syynä irtisanomiseen oli erimielisyys rannan nyt jo puretuista siiloista, joista Voas halusi tehdä opiskelija-asuntoja. Hanke ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia.
Erottamisesta kirjoitti myös Pohjalainen 20.3.1998. Lehden mukaan siihen olivat syynä opiskelija-asuntosäätiössä pitkään muhineet linjaerimielisyydet.
Opiskelijat kritisoivat riskirakentamista ja korkeita vuokria, joilla pyrittiin paikkaamaan taloutta.
Vaasan kaupungin entinen hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen on tuntenut Kosken 1970-luvulta asti. Laitinen puhui Kosken kanssa viimeisen kerran kunnolla, kun he majoittuivat ystävyyskaupunkimatkalla Pärnussa samassa paikassa 20 vuotta sitten. He puhuivat monia asioita läpi.
Laitinen on seurannut ja ihmetellyt viime vuosien valituksia.
– Olen mieltänyt, että kai se liittyy potkuihin tai pois savustamiseen. Voas oli hänen elämäntyönsä ja nyt hänestä tuntuu, ettei työtä arvosteta. Kai siinä on katkeroituminen taustalla.
Muuten Laitinen kuvaa Koskea herrasmiesmäiseksi. Hän on kahden kesken ystävällinen ja isossa ryhmässä virallinen.
– Hän on myös hirveän sitkeä. Niin hän sai hankkeita lävitse. Hänhän ei anna periksi.
