Suomessa mielenterveyden häiriöt ja viime vuosina erityisesti ahdistuneisuus ovat nousseet yleisimmäksi syyksi työelämän sairauspoissaoloille.
Asia on käynyt jo aiemmin ilmi Kelan tilastoista. Niiden mukaan mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisimpänä sairauspäivärahan saamisen perusteena 2020-luvun alkupuolella.
Ilmiö saa vahvistusta tuoreesta Työterveyslaitoksen rekisteritutkimuksesta, jonka mukaan mielenterveyteen perustuvat sairauspoissaolot kasvoivat Suomessa selvästi vuosina 2015–2021.
Poissaolot kasvoivat kaikilla tutkituilla toimialoilla. Erityisen voimakasta kasvu oli sosiaali- ja terveysalalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla.
Ammattiluokista erityisesti alemmat toimihenkilönaiset erottuivat tutkimuksessa. Heidän mielenterveysperusteisten poissaolojensa määrä nousi keskimäärin 1,3 päivästä 3,4 päivään vuodessa. Väestötasolla tämä tarkoitti lähes miljoonaa poissaolopäivää lisää vuodessa.
Vaikka alemmat toimihenkilönaiset muodostivat vain noin kolmasosan työvoimasta, heidän poissaolojaksonsa selittivät lähes puolet kaikesta poissaolojen kasvusta.
– Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, tutkimuspäällikkö Pekka Varje Työterveyslaitokselta sanoo tiedotteessa.
Myös sote-alalla naiset nousivat tutkimuksessa esiin. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli henkilöä kohden keskimäärin alle 1,6 mielenterveyteen perustuvaa poissaoloa vuodessa. Vuonna 2021 määrä oli noussut jo yli 3,8 päivään. Tämä tarkoitti väestötasolla yli 600 000:ta lisäpäivää vuodessa.
Ahdistuneisuus ohitti masennuksen
Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa mielenterveyteen perustuvien uusien sairauspoissaolojen yleisimmäksi syyksi. Ahdistuneisuus on siitä saakka keikkunut Kelan tilaston kärkipaikalla.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ahdistuneisuuteen liittyvien poissaolojen kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin.
– Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuitenkaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje kertoo.
Kelan mukaan ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on yli 2,5-kertaistunut vuodesta 2016. Viime vuonna kasvua oli kolme prosenttia edellisvuodesta.
Sen sijaan masennushäiriöiden perusteella päivärahaa saaneiden määrä ei ole enää viime vuosina kasvanut, vaikka masennus oli viime vuonna edelleen mielenterveyden häiriöistä toiseksi yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle.
Masennuksen perusteella päivärahaa saaneiden määrä laski viime vuonna noin viisi prosenttia vuodesta 2023.
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimuksen aineistona käytettiin väestöotoksia 21–62-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosia 2007–2021.
Syynä työelämän ja kulttuurin muutos?
Työterveyslaitos arvioi, että mielenterveyteen perustuvien sairauspoissaolojen kasvu voi selittyä sekä työelämään että kulttuuriin liittyvillä muutoksilla.
Laitos sanoo, että työn reunaehtojen heikkeneminen ja työstä palautumisen vaikeutuminen saattavat naisvaltaisilla aloilla osaltaan selittää sote-alan ja toimihenkilönaisten huolestuttavia kehityskulkuja.
Lisäksi syynä kasvuun voi olla muun muassa se, että hoitoon hakeutumisen kynnys on voinut madaltua erityisesti ahdistukseen liittyvissä elämäntilanteissa.
Myös ahdistusdiagnoosien asema on voinut vahvistua ja mielenterveyshaasteisiin liittyvien psykiatristen luokittelujen käyttö muuttua terveydenhuollossa. Laitos arvioi, että työssä käyvät ihmiset saattavat jäsentää tunne-elämän ongelmiaan aiempaa useammin juuri ahdistuneisuuden kautta.
