Metsähallituksen mukaan välittömät toimet raakkujen pelastamiseksi Kainuun Suomussalmen Hukkajoella on saatu päätökseen.
– Voi sanoa, että (Hukkajoki) taputeltiin toissa päivänä maanantaina, toimme sieltä tavarat pois. Tilanne on siellä se, että on tehty se, mikä on tehtävissä, Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta kertoi Metsähallituksen tiedotustilaisuudessa.
Metsähallitus arvioi edelleen, että raakkuja on kuollut tuhansia.
Erittäin uhanalaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita kuoli metsäyhtiö Stora Enson korjuutyömaalla Hukkajoella, kun joen yli ajettiin toistuvasti metsätyökoneilla. Tapaus tuli ilmi elokuun loppupuolella.
Poliisi tutkii asiaa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Metsähallitus kertoo, että myös sitä kuullaan tutkinnassa.
Lisäksi toisessa Stora Enson raakkukohteessa on Kainuun ely-keskuksen mukaan tapahtunut luonnonsuojelulain vastaista toimintaa. Metsähallitus kertoo, että sillä ei ole ollut tapauksessa roolia.
Hukkajoen tilannetta seurataan edelleen
Luhta kertoi, että siirretyistä raakuista osa on noussut jaloilleen, mutta niiden lopullinen kohtalo selviää vasta talven jälkeen. Siirrettyjen raakkujen tilaa on Metsähallituksen mukaan vaikea arvioida, koska ne ovat sekaisin yläjuoksulla elävien raakkujen kanssa ja joki on 15 metriä leveä.
Raakkuja on siirretty vahingoittuneen alueen yläpuoliselle alueelle noin 400 metrin matkalle.
– Raakkujen kuoleman tai kuolemattomuuden näkee oikeastaan vasta ensi talven jälkeen, jolloin seuraamme sitä, että kuinka paljon alapuoliselle alueelle ilmestyy kuoria, Luhta kertoo.
Metsähallitus ei ole onnistunut poistamaan joen pohjaan valunutta, pohjan peittävää hienoainesta.
Metsähallitus kertoo tiedotustilaisuudessaan seuraavansa joen tilannetta myös jatkossa.
– Me käymme siellä toki nyt syksyn aikana, kun vain ehdimme. Eri viranomaisten ja eri tahojen välistä yhteistyötä, nyt kun välittömät toimet on saatu tehtyä, jatketaan, Luhta sanoo.
Joella mitataan esimerkiksi sen pohjan hapekkuutta.
Metsähallitus: raakun pitäisi olla turvassa nykylainsäädännöllä
Viime päivinä julkisuudessa keskustelua on herättänyt se, riittääkö nykyinen lainsäädäntö raakkujen suojeluun.
Tiistaina ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) tapasi useita suomalaisia metsäalan toimijoita, joiden kanssa hän kävi läpi toimenpide-ehdotuksia raakkukatastrofin kaltaisten tilanteiden estämiseksi.
– Johtopäätösten aika on myöhemmin, kun saadaan hieman tarkempaa kuvaa siitä, että mitkä kohdat tässä ketjussa vaativat tekniikan ja resurssien kautta parannusta ja missä kohtaa voidaan tukea sitä lainsäädäntöä koskevilla täsmennyksillä, Mykkänen totesi tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.
Tapaamisessa mukana olleen Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelän mukaan lainsäädäntömuutoksista ei tiistaina keskusteltu.
– Lähtökohtaisesti tilanne on se, että esimerkiksi Hukkajoen tapauksessa lainsäädäntöä on rikottu. Jos me noudatamme lainsäädäntöä ja teemme kaikki ne ennaltaehkäisevät työt, jotka on suunniteltu, niin raakun pitäisi olla turvassa, Niemelä tiivisti keskiviikon tiedotustilaisuudessa Metsähallituksen kannan.
Myös Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tiedotti tiistaina katsovansa, ettei raakkujen suojelemiseksi tarvita uutta lainsäädäntöä.
Luonnonsuojeluliitto puolestaan on vaatinut velvoittavan lainsäädännön lisäämistä ja lisää resursseja sen valvontaan. Kyse ei liiton näkemyksen mukaan ole vain jokihelmisimpukan suojelusta vaan laajemmista puutteista metsien ja vesien suojelussa.
Myös ympäristöjärjestö WWF on vaatinut hallitukselta ja metsäsektorilta toimia vesiensuojelun tehostamiseksi ja lajiston turvaamiseksi.
"Tiedot olisi hyvä julkistaa"
Metsähallituksen mukaan tiistain tapaamisessa puhutti raakun sijaintitietojen julkisuus. Sijaintitiedot ovat Suomessa julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa.
Ministeri Mykkäsen mukaan tapaamisessa keskusteltiin siitä, miten metsähakkuiden suunnittelijoille voidaan taata riittävä tieto esimerkiksi uhanalaisten lajien esiintymispaikoista ja arvokkaista luontotyypeistä.
– Sehän tietenkin on raakun etu, että suunnittelija työpöydällään pystyy rajaamaan esiintymän riittävän lavealti. Mutta se ei ole raakun etu, että kaikki heidän pesimäpaikkansa olisivat julkisesti mediassa, Mykkänen sanoi tiistaina.
Niemelä puolestaan viittasi keskiviikon tiedotustilaisuudessa ympäristöministeriön vuonna 2021 julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan tiedon salaaminen on suurempi uhka raakun suojelulle kuin sen avoin saatavuus toimijoille.
– Tästä olimme aika lailla samaa mieltä, että tiedot olisi hyvä julkistaa, mutta se ei ole aivan yksinkertainen asia ja saattaa vaatia joitain lainsäädäntömuutoksia. Mutta ympäristöministeriö katsoo sitä, Niemelä summaa.