Jääkiekon Mestis-kauteen on valmistauduttu näin viimeksi 11 vuotta sitten. Mestarille on tarjolla paikka liigakarsintoihin, joten tavoiteltavaa riittää oman sarjan pelien jälkeenkin.
Matka mestariksi, karsintoihin, Liigan viimeisen joukkueen kukistajaksi ja liigakelpoiseksi on hirvittävän pitkä. Välimatkan kirimiseksi Mestiksessä ei olla painamassa kaasua ainakaan holtittomasti.
– Varmasti se Liiga on kaikilla tavoitteena jollain aikajänteellä, mutta realismia pitää olla, Mestiksen operatiivinen johtaja Taneli Maasalo toppuutteli viime viikolla järjestetyssä kaudenavaustilaisuudessa STT:lle.
Hän nosti esiin tutut rajoitteet eli talouden, olosuhteet ja seuran ympärillä olevan koko yhteisön.
– Nämä kolme asiaa pitää kohdata ennen kuin Liigaan voi haluta.
Maasalo painottaa malttia.
– Kaikilla nousu ei ole mahdollista yhdessä kaudessa. Nyt on loistava pitkän ajan tähtäin, mitä kohti mennä. Jos ei juuri tällä kaudella ole valmis, niin sitten kahden kolmen vuoden päästä voi olla. Se on positiivinen asia.
Karttakirja auki
Maasalo tuntee Mestiksen pelaajana, seuratyöntekijänä ja nyt myös sarjan johtajana. Hän puhuu koko sarjan puolesta ja ottaa varovasti kantaa yksittäisiin seuroihin ja niiden liigatavoitteisiin ja -mahdollisuuksiin.
– Jos urheilua katsoo, niin monta joukkuetta on tyrkyllä. Sitten tullaan tiettyihin muihin asioihin. Olosuhteet vaatisivat monella entraamista. Talousalue asettaa tietyt rajoitteet.
– Kun pitkällä tähtäimellä mahdollisuus nousulle on olemassa, yhteisö ja kaupungit tulevat heräämään, että täällä voi pelata pääsarjakiekkoa, kun pannaan tietyt asiat kuntoon.
JoKP:lla ja TuTo Hockeylla on ollut projektinsa, ja molemmat ovat entisiä pääsarjaseuroja. Pienempien kaupunkien joukkueista perinteinen divariseura Imatran Ketterä on nyky-Mestiksen kestomenestyjä ja hallitseva mestari Iisalmen Peli-Karhutkin on kasvanut Mestiksessä jo kahdeksan kautta.
– Rovaniemellä on hyvät puitteet ja soveltuisi nousijaksi hyvin kartallakin, Maasalo viittasi RoKiin.
– Sitten on seuroja, joilla nousu ei ole realismia. Valtaosalle se on.
Vastuullista liiketoimintaa
Joukkueiden vaihtuvuus SM-liigan ja 1. divisioonan välillä oli lähes jokavuotista aina kevääseen 2000, jolloin liigakioski pantiin kiinni ensimmäisen kerran.
Mestikseksi nimensä muuttaneesta toiseksi korkeimmasta sarjasta KalPa kelpuutettiin liigakartalle vuonna 2005.
Karsinnat palautettiin vuosiksi 2009–2013, mutta vain Sport oli lähellä nousua kaukalossa, kun se piinasi Ässiä seitsemänteen karsintaotteluun saakka. Sen jälkeen karsinnat olivat lähes läpihuutojuttu liigaseuroista kolmesti Ilvekselle ja kerran Pelicansille.
Yksitoista vuotta sitten Mestiksen seurat valmistautuivat kauteen mestaruus ja liigakarsinnat mielessä, mutta karsintojen perumisesta ja lisenssipohjaiseen järjestelmään siirtymisestä kerrottiin vain muutama päivä ennen kauden 2013–14 alkua.
Seuraavina vuosina Liigaan kelpuutettiin Mestiksen suurseurat Sport (2014), KooKoo (2015), Jukurit (2016) ja tuoreimpana Kiekko-Espoo (2024).
Maasalo myöntää, että vauhtisokeus on uhkakuvana, kun liigakarsinnat siintävät silmissä, mutta samalla hän kokee seurojen viisastuneen. Varoittavia esimerkkejä holtittomasta rahankäytöstä ja seurajohtamisesta riittää.
– Uskon, että vastuullinen liiketoiminta on nykypäivää. Mahdottomia riskejä ei voi ottaa.
– Pieniä riskejä pitää tässä bisneksessä ottaa. En usko, että kukaan lyö "all-in", ja sitten jos kausi hävitään, koko toiminta on vaakalaudalla. Seuroissa on järkeviä ihmisiä töissä. He ymmärtävät, mistä tässä on isossa kuvassa kyse.
Jokerit ja Filppula piristävät
Mestis-seurojen pelaajabudjetit ovat kaukana reilun vuosikymmenen takaisista lukemista, vaikka elpymistä ankeiden vuosien jälkeen on havaittavissa.
– Pelaajabudjetit ovat kasvaneet, mutta älyttömiä ne eivät ole. Puhutaan sadoista tuhansista, ei miljoonista, euroista, Maasalo sanoi.
Pelaajabudjettien kasvaessa moni ulkomaille lähtöä harkitseva suomalaispelaaja kokee Mestiksen jälleen varteenotettavana vaihtoehtona. Samaa pätee nuoriin pelaajiin. Jos paikkaa Liigasta ei aukea, voi kotimaassa pelata silti hyvässä sarjassa.
– Jotkut ovat kokeneet rangaistuksena, että joutuu pelaamaan Mestiksessä, Maasalo sanoi.
Silti toiseksi korkeimman sarjatason läpi on kulkenut vuosikymmenten saatossa valtava määrä NHL- ja maajoukkuemiehiä.
– Kymmenen joukkueen sarjassa kilpailullisuus tiukkenee. Jos maksukykyä saadaan vielä paremmaksi, saadaan parempia nuoria pelaajia.
Lopulta Maasalo mainitsee joukkueen, josta yleisesti povataan todennäköisintä liigakarsijaa.
– Jokerit ja Filppula-uutiset piristävät sarjaa.
NHL-veteraani ja ainoana suomalaisena jääkiekon kolmen kullan kerhoon kuuluva Valtteri Filppula siirtyi loppukesästä Jokereihin. Hänen tasoisellaan yksittäisellä pelaajalla on valtava vaikutus joukkueelleen, mutta myös koko sarjalle torstaina alkavalla kaudella.
"NHL-miesten" pelaaminen Mestiksessä työsulkukausilla tai värikkäät persoonat Juhani Tammisen johdolla ovat täyttäneet katsomoja aiemminkin.