Alajärven kauppaoppilaitos syntyi 1960-luvulla paikallisista tarpeista.
Ensimmäiselle vuosikurssille vuokratiloissa tuli syksyllä 1966 kaikkiaan 37 merkanttiopiskelijaa. Vuonna 1973 tuli lupa kauppaopistotasoisen opetuksen järjestämisestä. Kahdeksankymmentäluvun puolivälissä Alajärven kauppaoppilaitoksessa oli yli kaksisataa opiskelijaa.
Opetus laajeni ja monipuolistui, ja 1991 opiskelijoiden valittavana oli peräti kuusi kaupallisen opetuksen väylää.
– Viiden vuosikymmenen aikana on jaettu yhteensä 2 846 tutkintotodistusta, näistä merkonomeja on ollut 1 901, datanomeja 229 sekä merkantteja 716, selvitti yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Seppo Aho. Hän kiitti osaltaan oppilaitosta tukeneita luottamushenkilöitä ja opettajia. Aho on tällä eläkkeellä koulutusalajohtajan tehtävästä, työvuosia Jamilla (Alajärven kauppaoppilaitoksessa) ehti kertyä 25.
Samoilla linjoilla olivat koulun entiset opiskelijat joilta kuultiin kokemuksia.
– Olemme iloisia, että voimme tarjota lähiseutumme nuorille hyvän koulutuspaikan kaikkina näinä vuosina. Siitä on ollut hyvä ponnistaa työelämään ja maailmalle, painotti oppilaitoksen hallituksen puheenjohtaja Antti-Kalle Levijoki.
Tilaisuuden juhlapuhujana oli Keskon pääjohtaja Mikko Helander.
– Haluan onnitella Järviseudun ammatti-instituutin liiketalouden ja tietojenkäsittelyn yksikköä eli "kauppista" 50 vuotta kestäneestä merkittävästä panoksesta alueen koulutustarjontaan ja elinvoimaisuuden ylläpitoon. Yksikön ja koko Järviseudun ammatti-instituutin rooli on ollut merkittävä alueen oppilaitosrintamalla, ja tästä on hyötynyt koko seutukunta, korosti Helander puheessaan.
Yhteistyön merkityksellisyyttä painotti myös Jaakko Harju, joka toimii Jamin koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtajana.
Uusi rehtoria, Maati Väänänen kertoi uudistuksista, jotka koskettavat kaikkea ammatillista opetusta lähiaikoina.
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilöiden rehtori Maija Aaltola ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhanen ehdottivat keväällä, että olisi syytä yksinkertaistaa nykyisiä työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja.
Jatkossa työpaikalla järjestettävän koulutuksen tapoja olisivat oppisopimus ja koulutussopimus. Hallitus on päättänyt kärkihankkeiden toimeenpanosuunnitelmassaan, että ammatillisen koulutuksen reformissa otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Koulutussopimus korvaisi nykyisen työssäoppimisen.
JOHANNA HEIKKILÄ