Merivoimien ohjusvene Pori liittyi maanantaina Naton johdolla toteutettavaan Baltic Sentry -valvontaoperaatioon Itämerellä. Tehostetun valvonnan tavoitteena on seurata erityisesti Venäjän niin kutsutun varjolaivaston liikkeitä kriittisten merenpohjassa kulkevien yhteyksien lähellä.
Ohjusvene Pori liittyy osaksi Naton pysyvää laivasto-osastoa (SNMG1). Ohjusveneen antaminen osaksi SNMG1:tä oli päätetty jo kauan aikaa sitten, mutta Itämeren epämääräisten kaapelirikkojen käynnistämä Naton toiminta aikaisti reissua kesästä tammi-helmikuulle.
Koska tilanne on niin sanotusti päällä, toistaiseksi tuntuu olevan hieman epäselvää, kuittaako nyt alkanut komennus aiemman lupauksen Natolle vai lähteekö Hamina-luokan vene merelle vielä toistamiseen Naton lipun alla tänä vuonna.
– Katsotaan sitä jatkoa sitten, Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen toteaa lyhyesti.
Pysyvän laivasto-osaston lisäksi Baltic Sentryyn osallistuu myös Naton pysyvä miinantorjuntaosasto SNMCMG1, johon Suomi on sitoutunut antamaan yhden Katanpää-luokan aluksen enintään kolmen kuukauden ajaksi. Tämän komennuksen alkamisen ajankohdasta Laaksonen on vähäsanainen.
– Se on tämän vuoden aikana jossain vaiheessa.
Onko mahdollista, että tuokin osallistuminen aikaistuu?
– En lähde sitä ennustamaan, Laaksonen vastaa.
Laki jättää varusmiehet rannalle
Rannikkolaivaston esikuntapäällikön, komentaja Toni Joutsian mukaan Hamina-luokan ohjusveneet ovat tällä hetkellä suorituskyvyiltään Merivoimien "terävintä kärkeä".
– Pori sopii (Nato-)tehtävään erinomaisesti. Tällä on kaikki kyvyt pintavalvonnan ja vedenalaisen valvonnan tehtäviin, Joutsia luetteli Porin ohjaamossa maanantaina.
Ohjusveneen koko miehistö on Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, koska laki ei tällä hetkellä salli varusmiesten tai reserviläisten käyttöä Baltic Sentryn kaltaisessa toiminnassa. Pulma ei kuitenkaan ollut suuren suuri, sillä Porin 31 hengen miehistöstä varusmiesten osuus on ollut korkeintaan yksi neljäsosa.
Joutsian mukaan pienestä kiireestä huolimatta tehtävälle on lähdössä erittäin motivoitunut miehistö.
– Ei ole vaikeaa motivoida. Me haluamme Suomena ja Merivoimina ja laivastona tehdä tämän, Joutsia sanoi.
Pori on ensimmäinen suomalaisalus, joka liittyy osaksi pysyvää SNMG1 -laivasto-osastoa. Miinantorjunta-alus Vahterpää oli sen sijaan jo viime vuonna osa pysyvää miinantorjuntaosastoa. Tuolloin miehistössä oli mukana myös reserviläisiä, mutta tehtävään palkattuna henkilöstönä.
Porin miehistö ei esiinny julkisuudessa nimillään tai kasvoillaan operaatioturvallisuuteen vedoten. Samasta syystä ohjusveneen suunniteltua merelläoloaikaa tai paluupäivämäärää ei kerrota.
Alumiinirunkoinen Hamina-luokan ohjusvene on 51 metriä pitkä ja siinä on aseistuksena kansitykin lisäksi muun muassa meri- ja ilmatorjuntaohjuksia sekä torpedoja. Nato-komennuksella voimankäyttösäännöt tulevat Natolta, eikä niiden mahdollisista eroista Suomen vastaaviin heru tietoa.
– Sanon vain sen, että sellaiset säännöt on olemassa ja että niistä ei voi operatiivisista syistä puhua, Laaksonen totesi.
"Bad boys, whatcha gonna do?"
Baltic Sentryn aloittamisesta kerrottiin Helsingissä pidetyssä Itämeren Nato-maiden huippukokouksessa aiemmin tässä kuussa. Kokous kutsuttiin koolle sen jälkeen, kun Venäjän varjolaivastoon kuuluvan Eagle S -tankkerin epäiltiin katkaisseen ankkurillaan useita tietoliikennekaapeleita ja sähkönsiirtoyhteyden Suomen ja Viron välillä.
Kommodori Laaksosen mukaan toiminnan ydin on muodostaa tilannekuvaa ja tarvittaessa reagoida. Pinta-alusten lisäksi mukana on sukellusveneitä, miehittämättömiä aluksia, merivalvontalentokoneita ja satelliitteja, mutta tehtävä on silti haastava,
– Liikennemäärät tuolla Itämerellä ovat suuria. Alue on valtava ja kriittistä infrastruktuuria on paljon. Sataprosenttiseen suojaan ei tietenkään pystytä pääsemään, Laaksonen muistuttaa.
Valvontakohteita pyritäänkin karsimaan eräänlaisella profiloinnilla. Epäilyjä voivat esimerkiksi herättää laivan taustan ja omistajatietojen lisäksi sen normaalista poikkeava liikkuminen ja oudot nopeuden vaihtelut tai laivojen tunnistamiseen käytetyn AIS-järjestelmän sammuttaminen.
– Eli meillä on ennakkokuva, että näihin aluksiin ja näiden alusten tekemisiin kannattaisi ehkä enemmän keskittyä, Laaksonen jatkaa.
Valmiuteen toimia osana Nato-osastoa ei sisälly Joutsian mukaan mitään kysymysmerkkiä, vaikka kyse onkin ensimmäisestä kerrasta. Merivoimat on osallistunut Naton harjoituksiin jo 1990-luvulta alkaen eli jo kauan ennen Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Me osaamme manuaalit, ohjesäännöt ja taktiikat – siinä ei ole gäppiä ollenkaan, Joutsia vakuuttaa.
Ohjusvene Pori pääsi maanantaina Suomen ja Naton liput liehuen matkaan Rannikkolaivaston esikuntapäällikön irrottaessa laivan viimeisen kiinnitysköyden Suomenlinnan päälaiturista. Aluksen peruutellessa edemmäs kaiuttimista alkoi soida reggae: "Bad boys, bad boys, whatcha gonna do? Whatcha gonna do when they come for you?"