"...Olin asentanut uuden laiturimme porrasaskelmalle aurinkokennolamput. Kun menin illalla tarkistamaan niiden toimivuutta, joutsenpariskunta laskeutui pimeässä eteeni.
Selkeältä taivaalta loisti Linnunrata, josta erotin myös Joutsenen tähtikuvion. Pian näkyisi myös Kotkan tähtikuvio. Tämän katselemani maailmankaikkeuden ikä on 13,8 miljardia vuotta."
"Maapallolla, mistä nyt tätä kaikkea ihmettelen / on elänyt tähän mennessä yli 100 miljardia / ihmistä, samanlaisia, tuntevia / kuin jokainen meistä. / Ajatellen, laulaen mielensä, yhteisön muistiin, tarinoihin / maahan, avaruuteen, (jollain tavalla kirjoittaen) ainakin yhden runon. / Jos ne koottaisiin yhteen sadan sivun kirjoiksi, / luettavana olisi miljardi runokirjaa kahdeksalle miljardille nykyihmiselle, joista joka toinen kokee / yksinäisyyttä ja pahanolontunnetta / ja miettii elämän tarkoitusta / kaiken yläkylläisyyden keskellä."//
Näin kirjoittaa seinäjokelainen Pentti Olavi Syrjälä uudessa Reunan kustantamassa runokirjassaan Pikku Puu meritoi.
Teos jatkaa edellisen Pikku Puu joogaa -kirjan luontoelämää Selkämeren saarella, lähellä Kristiinankaupunkia. Vaikka saari on kertojan keskipiste, liikutaan kirjassa niin Seinäjoella ja Kurikassa kuin Helsingissä ja Lissabonissa.
Kautta 166 sivun mukana kulkevat puhuttelevat teemat kuten ylikuluttaminen, säästäminen ja luonnonsuojelu. Eläminen meren äärellä selkeyttää ja rauhoittaa kertojan mielen. Sitä kautta löytyy myös aivan uusi käsite:
"Istua illoin, istua aamuin ja öin – meritaatio. Kaartuvan horisontin alku on myös sen loppu."
