Suomen ja Viron merialueiden laajentaminen lisävyöhykkeitä luomalla ei ratkaisisi Venäjän varjolaivaston luomia ongelmia Suomenlahdella, arvioi Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbom.
Ringbomin mukaan lisävyöhykkeiden luominen ei olisi juridisesti katsottuna ylitsepääsemättömän suuri ponnistus, mutta toisaalta myöskään niiden vaikutus ei olisi kovinkaan kummoinen.
– En näe, että merioikeuden määrittelemät lisävyöhykkeet muuttaisivat toimivaltatilannetta olennaisesti, jos ajatellaan varjolaivoja, Ringbom sanoi STT:lle.
Ylen Ykkösaamussa lauantaina vieraillut kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä sanoi, että Suomenlahden jakaminen Viron ja Suomen kesken lisäisi turvallisuutta Itämerellä. Suomi ja Viro voisivat Penttilän mukaan laajentaa omia merialueitaan lisävyöhykkeillä niin, ettei Suomenlahdelle jäisi lainkaan kansainvälistä vesialuetta.
Järeämpi toimenpide
Suomen ja Viron varsinaisten aluevesirajojen laajentaminen siten, että ne kohtaisivat toisensa ja ikään kuin sulkisivat osan Suomenlahdesta, olisi Ringbomin mukaan huomattavasti järeämpi toimenpide. Se antaisi rantavaltioille lisää toimivaltaa, mutta siihenkin liittyisi omat riskinsä, poliittisten riskien lisäksi myös oikeudellisia riskejä.
Suomenlahti voitaisiin Ringbomin mukaan tulkita tällaisessa tapauksessa niin sanotuksi kansainväliseen merenkulkuun käytettäväksi salmeksi, mikä lisäisi vieraiden valtioiden läpikulkuoikeuksia nykyisellä Suomenlahdella.
Sukellusveneet voisivat esimerkiksi navigoida meren pinnan alla ja lentokoneet voisivat lentää nykyistä laajemmalla alueella, mikäli koko katettu alue laskettaisiin tällaiseksi salmeksi.
Merioikeuden asiantuntijat koolle
Presidentti Alexander Stubb kertoi tiistaina Helsingissä järjestetyssä Itämeren Nato-maiden huippukokouksessa, että maat kokoavat ulkoministeriöistään oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmän, joka tarkastelee merenkulun vapautta kansainvälisillä vesillä ja sitä, mitä maiden on mahdollista tehdä samalla kun ne pitävät kiinni merenkulun vapaudesta.
Nato-maiden tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti kaikki kansainvälisen oikeuden tarjoamat keinot Venäjän varjolaivaston uhkiin vastaamiseksi.
Ringbomin mukaan oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmä saattaa muiden teemojen ohella käsitellä myös Penttilän väläyttämää lisävyöhykkeiden luomista, mutta hän ei odota ryhmältä avauksia asian suhteen.
– En usko, että tätä polkua jatketaan kovin pitkälle tässä yhteydessä. Luulen, että heillä on muitakin mahdollisuuksia mietittävänä, Ringbom sanoo.
Sabotaasia ei ajateltu
Ringbomin mukaan oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmä on uudenlaisen ja haastavan tehtävän edessä. Hän muistuttaa, että kansainvälistä merenkulkulainsäädäntöä aikoinaan laadittaessa ei otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että laivoja käytettäisiin sabotaasiin, kuten Itämerellä on viime aikoina on tapahtunut.
– Tilanne on uusi ja se vaatii uudenlaista kartoitusta siitä, miten tällaisissa tapauksissa menetellään. Toivon, että he tekevät perusteellista työtä ja että se johtaa uuteen yhteiseen ymmärrykseen siitä mitä näissä tapauksissa voi tehdä ja mitä ei, Ringbom sanoo.
– Kun oikeus on näin epävarma ja harmaa, niin valtioiden käytäntö ja käsitys siitä, mitä käytännössä voi tehdä ja mitä ei, saa suuren merkityksen.