Viime vuosien ennätysluvuista merikotkien poikastuotossa on pudottu roimasti Pohjanmaalla. Syitä hyvin aloitettujen pesintöjen lukuisiin epäonnistumisiin ei tarkkaan tiedetä.
Merenkurkussa varttui tänä vuonna 62 poikasta. Luvussa on laskua vuoden 2013 ennätysvuoteen noin 30 prosenttia. Vuonna 2014 poikasia oli 78 ja kaikkien aikojen ennätysvuonna 2013 kaikkiaan 90. Tämän vuoden tulos oli huonoin viiteen vuoteen. Ruotsin puolella Länsi-Pohjassa merikotkien alamäki alkoi jo pari vuotta sitten ympäristömyrkkyjen vuoksi. Pohjanmaan merikotkien poikasista ei ole myrkkyanalyysejä vielä tehty.
Pohjanmaan rannikolla löytyi useita pesiä, jossa pesintä oli jo aloitettu, mutta poikasia ei jostain syystä ollut. Olivatko poikaset kuolleet heti kuoriutumisen jälkeen? Oliko varis, näätä tai korppi syönyt munat? Onko huuhkaja käynyt nappaamassa poikaset? Onko ihminen häirinnyt pesintää ja munat paleltuneet?
WWF yrittää löytää yhteistyökumppaneita, jotta se saisi kustannettua edes muutamalle pesälle kameravalvonnan, kertoo WWF:n merikotkatyöryhmän Merenkurkun aluevastaava ja biologi Juhani Koivusaari.
– Kamerat toisivat uutta tietoa pesien tapahtumista. Esimerkiksi Latvian elävää kuvaa väittävältä kotkapesältä saimme nähdä kun varis kävi toisen munan rikkomassa. Tanskassa nettipesältä kävi näätä hakemassa molemmat munat. Olisi perin mielenkiintoista tietää, mikä saa meillä täällä pesinnän epäonnistumaan, pohtii Koivusaari.
Usealta Pohjanmaan merikotkan pesältä löytyi tämän kesän pesäntarkastuksissa merimetson jäänteitä, kertoo Koivusaari.
– Tukholman saariston merikotkat ovat jo muutama vuosi sitten oppineet tehokkaasti hyödyntämään uutta helppoa ravintolajia, merimetsoja. Siellä on kokonaisen yhdyskunnan kaikki poikaset joutuneet merikotkien poikasten ravinnoksi.
Oppimisprosessi on edennyt myös Pohjanmaan rannikon merikotkilla. Vaasan Eteläisellä kaupunginlahdella, aivan Kustaanlinnan uimarannan tuntumassa, olevalla merimetsoyhdyskunnalla on jo nähty yhtä aikaa jopa neljä merikotkaa.
– Vaikuttaa siltä, että merikotkasta tulee vielä tehokas merimetsokannan säätelijä. Ensiksi luonto järjestää paljon syötävää merimetsoille, sitten järjestyy helppoa ruokaa toiselle lajille. Näin se luonnossa pelaa.