Talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi 85 vuotta ensi viikon torstaina 13.3. Tapahtumaa muistetaan Vaasassa laskemalla havuseppele Tiklas-puistossa sijaitsevalle Jäätie-muistomerkille, jota kutsutaan myös nimellä Kultainen käsi.
Aiemmin sotaveteraanit laskivat havuseppeleen vuosittain muistomerkille, mutta viime vuonna mukaan tuli myös Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimisto.
Tapahtumaan toivotaan myös yleisöä.
Muistomerkki, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Jylhä, on vaasalaisten sotaveteraanien aikaansaannos. Muistomerkki paljastettiin talvisodan päättymisen 60-vuotispäivänä 13.3.2000.
Veistos on pystytetty kiitokseksi ja kunnianosoitukseksi sille vapaaehtoisten toimittamalle ase- ja huoltoavulle, jota Ruotsista saatiin talvisodan aikana varta vasten perustetun jäätien kautta.
Jäätie-muistomerkissä on kultainen, vastaanottava käsi ja talvisodan aikana Merenkurkun yli kulkeneen jäätien kartta.
Suora yhteys Ruotsiin
Talvisodassa virallista valtioiden antamaa tukea ei tullut Suomelle käytännössä lainkaan. Konkreettista sotilaallista tukea saatiin vain Ruotsilta.
Kyse oli vapaaehtoisjoukoista, joiden moraalinen merkitys oli suurempi kuin käytännön tuki. Ruotsista tullut aseistus ja rahoitus muodostivat sen sijaan merkittävämmän tuen kuin yleensä on ajateltu.
Ruotsin valtio piti talvisodan aikana tiukasti kiinni puolueettomuudestaan, eikä valtiona osallistunut Suomen avustamiseen. Apua Ruotsista kuitenkin saatiin eri tavoin, vapaaehtoisjoukoin sekä yksityisten tahojen ase- ja ammustoimituksin.
Vuoden 1940 alussa kovat pakkaset jäädyttivät meren, ja satamat suljettiin. Poikkeuksellisen kylmä talvi synnytti pohjalaisissa suojeluskunta- ja teollisuuspiireissä ajatuksen jäätien avaamiseksi Uumajan Holmsundista Vaasaan.
Suuri joukko vapaaehtoisia kuorma-autoyrittäjiä takasi kuljetusten toteutumisen.
2 000 autolastia
Hanke oli erittäin riskialtis. Jäätynyt meri on aina petollinen, ja aurattu, 120 kilometriä pitkä tie umpeutui lähes päivittäin kovissa tuiskuissa.
Lisäksi tuli varoa venäläisiä pommikoneita. Valkoisiksi kalkitut autokolonnat matkasivat yleensä öisin.
Vaikeuksista huolimatta vahingot jäivät verraten vähäisiksi suhteessa hankkeen kokoon. Kuusi kuorma-autoa vajosi mereen, ja yksi aura-auton kuljettaja menehtyi tien perustamisvaiheessa.
Tie avattiin 19.2.1940. Vaikeissa olosuhteissa lähes 800 kuljettajaa kuorma-autoineen toi Vaasaan 2 000 autolastillista sotamateriaalia, enimmäkseen käsiaseita, mutta myös kenttä- ja panssarintorjuntatykkejä sekä lentokoneiden osia.
Lisäksi tuli huoltotarvikkeita, kuten lähes 100 tonnia bensiiniä. Polttoaineen kuljetukseen osallistui 16 pohjalaista reserviläistä.
Paluukuormina Ruotsiin vietiin yli 1 000 tonnia selluloosaa. Jäätie palveli näin myös Suomen ja erityisesti Pohjanmaan vientiteollisuutta kriisiolosuhteissa.
Vielä rauhanteon jälkeen yli 200 vapaaehtoista kuljettajaa kuorma-autoineen avusti suomalaisia Kannaksen evakuoinnissa. Tie suljettiin 22.3.1940.
Ilkka Virtanen
Seppeleenlasku Jäätie-muistomerkille
To 13.3. klo 12 Tiklas-puistossa.
Seppeleen laskevat Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl. Pasi Heinua ja kapt. Matti Kujala sekä veteraanijärjestöjen edustajina Sauli Lassila ja Raimo Latvala. Reserviläisten kantamat veteraanijärjestöjen liput ovat kunniavartiossa.
Yleisö on tervetullut seuraamaan tapahtumaa.
