Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriympäristön suojelukomitea kokoontuu alkavalla viikolla päättämään historiallisista toimista meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Alustava sopu toimista saavutettiin jo huhtikuun istunnossa, mutta nyt päätetään lopullisista toimista. Jos ja kun jäsenvaltiot eivät ole yksimielisiä päästövähennyksistä, luvassa on äänestys asiasta.
– Kyseessä on merkittävä asia paitsi meriliikenteelle, myös ylipäätään YK:n ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle. Ensimmäistä kertaa on kysymys globaalista, koko toimialaa koskevasta tasaveroisesta päästövähennystavoitteesta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo kuvailee STT:lle.
Läpi mennessään päätös velvoittaisi päästöjä vähentäviin toimiin meriliikenteessä maailmanlaajuisesti. Aluksia kannustettaisiin käyttämään kestäviä polttoaineita ja energialähteitä. Jos alus ylittää sovitun päästöjen raja-arvon, sen pitää maksaa rajan ylittävistä päästöistään. Maksut kerätään globaaliin rahastoon, ja niitä on tarkoitus käyttää meriliikenteen innovaatioihin ja investointeihin.
Vaatimukset astuisivat käytännössä voimaan vuoden 2028 alussa. IMO:n tavoitteena on, että meriliikenne olisi hiilineutraalia noin vuoteen 2050 mennessä.
Talviolosuhteet huomioitava
Suomi kannattaa sitoutumista päästövähennyksiin ja äänestää sopimuksen puolesta yhdessä muun Euroopan unionin kanssa. Suomen kannalta sopimuksessa on olennaista muun muassa huomioida talvimerenkulun olosuhteet ja jääpeitteisyys.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kertoo STT:lle sähköpostitse, että tärkeintä on varmistaa, että päätöksillä ei kasvateta Suomen logistiikan kustannuksia niin, että maan kilpailukyky tai kansalaisten ostovoima heikkenee.
– Suomen kaupasta jopa 97 prosenttia kulkee meriteitse, ja talvi lisää merenkulkumme haasteita ja kustannuksia. Olemme siis jo valmiiksi takamatkalla, hän sanoo.
Haapasalon mukaan vaikuttaa siltä, että ainakin EU haluaa huomioida talviolosuhteet sopimuksessa.
– On tärkeää, että systeemi on kansainvälisesti tasaveroinen ja kilpailukykyvaikutukset tasoittuvat, hän sanoo.
Sekä Ranne että Haapasalo nostavat esiin tarpeen välttää päällekkäisyyttä ja moninkertaisia maksuja. EU:lla on jo meriliikenteen päästöihin liittyvää sääntelyä, joka olisi päällekkäistä IMO:n mahdollisten uusien vaatimusten kanssa.
– Suomi ajaa meriliikenteen päästövähennysten osalta linjaa, jossa niihin sitouduttaisiin globaalisti ja suurimmat päästäjämaat kantaisivat vastuunsa. Suomen tavoitteena on, että päästövähennyksistä sovitaan IMO:n tasolla ja sen myötä EU:n omaa sääntelyä ja byrokratiaa vähennetään, Ranne sanoo.
Yhdysvallat vastustaa
Huhtikuun äänestyksessä enemmistö maista äänesti päästövähennysten puolesta. Esimerkiksi EU on sitoutunut tukemaan päästöjä rajoittavaa sopimusta. Osa maista kuitenkin vastustaa sopimusta tai saattaa jäädä pois äänestyksestä.
Yhdysvallat on ilmoittanut vastustavansa sopimuksen hyväksymistä ja kannustavansa muitakin maita äänestämään sopimusta vastaan. Perjantaina julkaistussa usean ministerin yhteisessä lausunnossa sanottiin, että Yhdysvallat ei hyväksy kustannustensa kasvattamista ja maan taistelu sen taloudellisten etujen puolesta tulee olemaan kovaa. Ministerien mukaan Yhdysvallat myös harkitsee useita toimenpiteitä niitä maita vastaan, jotka tukevat päästörajoituksia. Näihin kuuluu muun muassa erilaisia merenkulkuun liittyviä lisämaksuja, rajoituksia ja viisumeihin liittyviä muutoksia.
