Pakkanen on nyt niin hyytävä, että sen katsotaan olevan mahdollisesti vaarallinen.
Ilmatieteen laitos antoi alkuviikosta varoituksen säästä koko maahan. Pakkanen voi aiheuttaa terveysongelmia erityisesti riskiryhmille, ja ulkona liikkuessa on myös paleltumisvaara.
Vuodesta 1961 alkavien Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan muun muassa vuosina 1966, 1987 ja 2003 Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla koettiin lähihistoriassa poikkeuksellisen kylmät pakkasjaksot.
Kävimme läpi, miten pakkasjaksojen aiheuttamista ongelmista uutisoitiin eri vuosikymmeninä.
1966 koettiin tulipalopakkaset
Helmikuu 1966 alkoi ”tulipalopakkasilla”. Lapin Enontekiöllä pakkanen putosi -49 asteen ennätyslukemiin. Alajärven Möksyssä mitattiin -47,5 astetta, Vaasassakin -38 astetta.
Ilkka-Pohjalaisen toinen edeltäjä, Ilkka, kertoo, kuinka rakennustyömailla henkilökunta laitettiin pakkolomalle ”pakkasrokuliin”. Suoria tulonmenetyksiä rakennusalalla aiheutuu talven aikana ennätyspaljon. Rakennustyömaat seisovat kymmeniä päiviä: betonia ei saa sekoitettua, työkoneet kärsivät.
Kuten nykyisinkin, junat myöhästelevät pakkasen vuoksi, mutta ratakiskot eivät sen sijaan katkea. Uutisen mukaan vuoteen 1966 mennessä Suomen rataverkostoa on kunnostettu niin, että ongelmia aiheuttivat lähinnä kevään suuret ja nopeat lämpövaihtelut.
Kotieläintuotanto on vaikeuksissa eläinsuojien lämpötilojen, kylmän rehun sekä jäätyneen juomaveden vuoksi. Tuotanto laskee arvioiden mukaan pahimpina päivinä 3–4 prosenttia. Perunat uhkaavat jäätyä kellareihin, munat munahuoneisiin.
Polttoöljyn kuljetuksissa on ilmennyt vaikeuksia. Samoin halkojen saanti on vaikeaa.
Maatiloilla vesijohdot tai vähävetiset kaivot ovat monin paikoin jäässä. Vesi joudutaan ajamaan joista tai laskuojista. Se on ”raakaa peliä”.
– Tämän talven pakkaskausi ja kaivojen kuivuminen on kuitenkin antanut uutta vauhtia maaseudun vesihuollon tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle, lehti selvittää.
Pakkanen on hyvä syy valistaa kansalaisia.
”Aivot eivät voi jäätyä, pää suojattava silti hyvin”. Seinäjoen keskusmielisairaalan johtava ylilääkäri Reino Talvenheimo kertoo, kuinka ei ole viisasta jättää päätään suojaamatta, vaikka sen ei olisikaan mahdollista jäätyä.
– Avopäin liikkumisesta kovalla pakkasella saattaa olla seurauksena pään pikkulihasten kouristuksia, jotka saattavat aiheuttaa päänsärkyä. Pää on pyrittävä suojaamaan hyvin, ylilääkäri valistaa.
Kaupunginlääkäri Tarmo Korhonen puolestaan muistuttaa samassa, että nuorten on nyt unohdettava muoti – ”Sitähän avopäin oleminen on”.
Jytäpakkaset remusivat vuonna 1987
”Pakkanen rymyää maakunnassa”, uutisoitiin tammikuussa 1987. Poikkeuslämpötiloja nimitettiin myös iltapäivälehtimäisesti ”jytäpakkasiksi” ja ”jäiseksi nyrkiksi”. Samaan aikaan Keski-Euroopassa kuolonuhreja vaatinutta pakkasaaltoa kutsuttiin ”tappajapakkaseksi”.
Vuoden toinen viikko elettiin koko maassa -34–39 pakkasasteissa, aina Etelä-Suomea myöten.
Uutisten mukaan pakkanen ”raivosi”, ja eteläpohjalaiset ”tuhosivat” sähköä enemmän kuin koskaan. Ähtärissä pakkaslukemat laskivat ensin -35,6 asteeseen. Alajärven Möksyssä yllettiin vähän myöhemmin -41,6 asteeseen.
Pohjanmaalla noin 1000–1500 rakennustyömiestä vietti pakkasrokulia. Vaasassa betoniasemat aloittivat lomautukset. Myös metsurit viettivät rokulia, sillä työkoneet kärsivät, ja metalli oli haurasta.
Pakkanen kiusasi rautateiden ja maanteiden kuljetuksia: junien nopeuksia rajoitettiin, ja linja-autoja pidettiin käynnissä.
– Pääasiassa kylmä aiheuttaa huolta moottoripolttoainepuolella. Suomeen toimitetaan talvikäyttöön erityistä arktisen alueen dieselpolttoainetta. Se ei vaan tahdo toimia yli 30 miinusasteen lukemissa, linja-autoyhtiön edustaja Pertti Piirto Viitaniemi Oy:stä totesi.
Haasteista huolimatta julkisen liikenteen toimijat iloitsivat: Seinäjoella koettiin ”pakkasruuhkaa busseissa”. Matkustajia riitti käytävien täydeltä, ja busseissa jouduttiin seisomaan. Liikennöitsijät toivoivatkin, että kylmien päivien opetus säilyisi vielä sään lauhduttua. Kaupunkiliikennettä ajettiin muina aikoina kaupungin tuella – eli tappiolla.
Seinäjoen ainut hinausautonkuljettaja sen sijaan totesi, että hänellä on olo kuin joulupukilla. Hän eli alansa ainoana ammattilaisena vuoden sesonkia.
Maaseutumaisilla alueilla pelättiin edelleen päävesijohtojen jäätymistä. Kaukolämpölaitokset paahtoivat ennätysteholla.
Lehti kertoo, että vesimittarien sulatus on syytä jättää ammattimiehen käsiin, kuten tänäkin päivänä. Vielä edellisenä kovana pakkastalvena 1985 Seinäjoen vesijohtovesi värjäytyi jäätymisen vuoksi, kun veden joukkoon sekoittui kalkkia, ruostetta ja humusta: ”Vesihanoista on kahden päivän ajan juossut ruskehtavaa nestettä.”
”Auton saa nyt kätevästi rikki”. ”Äkkipoika hajottaa auton hirmupakkasella kädenkäänteessä. Siitä vaan kylmälle kuskipukille starttaamaan ja survomaan tallaa lattiaan”. Lehti kertoo myös, kuinka auto käynnistyy oikeaoppisesti lohkolämmityksen ja käsirikastimen eli ryypyn avulla.
Insinööri Pentti Laitakari Nesteen liikennepolttoainemarkkinoinnista valisti kuluttajia talvidieselin eri sekoitussuhteista. Huoltamoyrittäjä Juhani Ahtola Seinäjoelta oli yksi harvoista yrittäjistä, joka oli ottanut riskin ja ottanut pumppuihinsa 20 penniä kalliimpaa arktista diesel-laatua. Se kestäisi jopa 43 asteen tulipalopakkasia. Myynti nousi pumpulla ensin viisinkertaiseksi ja myöhemmin seitsenkertaiseksi. Jono oli kymmenien metrien mittainen.
Opettajat pohtivat kouluissa, tuleeko liikuntatunnit pitää sisällä vai ulkona. Kouluhallituksen ohjeistusta tulkittiin tuolloin niin, että 30–40 asteen pakkaspäivinä liikuntatunnit on ilman muuta pidettävä sisällä. Ruokatunnin aikaan tai iltapäivän välitunneilla sen sijaan on voitu olla ulkona.
Pakkanen oli edelleen myös hyvä syy valistaa kansalaisia. Lehden ja asiantuntijoiden mukaan ”pakkanen ja viina eivät sovi yhteen”.
– Viinapäissään hankeen tuupertunut on nopeasti hengenvaarassa, jos sammunutta ei kukaan ajoissa huomaa ja auta, lehti kirjoitti.
Lehden haastatteleman terveyskeskuslääkärin mukaan pahat paleltumat eivät kuitenkaan olleet talvena Seinäjoen terveyskeskusta työllistäneet. Hankeen tuupertuneet humalaiset oli ilmeisesti havaittu tarpeeksi nopeasti. Ongelma oli kuitenkin aiemmilta vuosilta todellinen, sillä edellisenä ennätyskylmänä talvena vuonna 1985 ”huuruinen viikatemies korjasi 52 henkeä” koko Suomessa.
Nuoriso ei pitänyt päähinettä pakkasella vielä 80-luvullakaan. Mielipidekirjoitus oli kirvoittanut uutisen, jonka mukaan koulutielle lähteneiden nuorten pipot ovat valitettavan usein jääneet postilaatikkoon päiväksi.
Samassa uutisessa kerrotaan, kuinka poikkeustalvena turkislakit olivat kuitenkin käyneet kaupaksi. Teuvan Päähineen edustaja kertoo jälleenmyyjien lisäostoista tammikuussa. Hintavat turkislakit muodostivat 90 prosenttia tuotannosta, ja suosituin turkis oli supi. Tulevien talvien suosikeiksi ennustettiin kultalammasta ja piisamia. ”Nuorison suosiman päähineen luominen on lakkitehtaiden ongelma”, edustaja selvitti.
Ulkoliikkujien avuksi esitellään urheilusivuilla Jonas-lämpökenno. Toimintalogiikasta kerrotaan seuraavasti: lämpökenno varastoi hengitysilman lämmön talteen ja luovuttaa sen takaisin sisäänhengitysilmassa.
– Näin herkät keuhkot ja hengityselimet saavat lämmintä ilmaa sisäänsä kylmän pakkasilman asemasta.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan niin sanottu ”pakkaskärsä” muuttaa –20-asteinen pakkasilman jopa +25-asteiseksi sisäänhengitysilmaksi.
Laitteen oli ottanut ensimmäisenä laajasti käyttöön Ruotsin hiihtomaajoukkue.
2000-luvulla pakkasen yhteydessä puhutaan energiansäästöstä ja vuokranalennuksesta
Vuosi 2003 vaihtui pakkasjaksolla – Ei tosin vastaavalla, joka oli koettu muutama vuosi aikaisemmin 1999, jolloin mitattiin Kittilän Pokassa -51,5 asteen pakkasennätys.
Maaseutualueilla edelleen pieni osa kotitalouksista jää ilman talousvettä. Kun kaivot eivät enää kantaneet, palokunta ja maitoautot riensivät apuun. Rakennustyömailla sovittiin pekkas- ja lomapäiviä, Tiepalvelu kertoo hyytyneistä autoista, ja kaukolämpöverkosto oli ajoittain koetuksella.
Uudella vuosituhannella uutisten näkökulmat vaihtuvat, kun suomalaisten elintaso nousee.
Pörssisähkön hinta nousee uuteen ennätykseen, 10,6 senttiin kilowattitunnilta, kun sähkön kulutuksessa rikotaan uusia ennätyksiä.
Energian hinnannousu näkyy nyt myös energiansäästötoimista ja -investoinneista uutisoidessa: ”Kallistuva energia ja pakkanen kiusaavat kylpylöiden toimintaa”.
Asukasliiton puheenjohtaja kertoo, missä tapauksissa vuokralainen on oikeutettu asunnon kylmyydestä johtuvaan vuokranalennukseen.
Kireä pakkasjakso myös hyydyttää harrastustoimintaa: maakunnan laskettelukeskukset laitetaan kiinni. Liikkujat siirtyvät sen sijaan sisätiloihin, kun "kylmää keliä paettiin aaltoihin tai aerobiciin". Uimahallit ja kuntosalit kertovat kasvaneista asiakasmääristä.
Kovalla pakkasella on nyt myös positiivisia vaikutuksia: ”pöpöt kuolevat ja pakkanen raikastaa elinympäristöämme kokonaisuudessaan”. Vanha uskomus influenssan nitistämisestä ei kuitenkaan pitänyt tuolloinkaan paikkaansa, vaan pöpöjen karsimisella viitataan tuholaisten ja pölypunkkien tuhoamiseen.
