Media-alan yrityksiä edustava Medialiitto on tehnyt valtiontukikantelun Euroopan komissiolle Ylen tekstinä julkaisemista verkkosisällöistä. Liitto kertoo tiedotteessaan kantelun koskevan verkkosisältöjä, joilla ei ole läheistä yhteyttä Ylen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.
Medialiitto teki vuonna 2017 kantelun komissiolle Ylen tekstinä julkaistun journalistisen verkkosisällön julkisesta rahoituksesta. Tämä johti Yle-lain muuttamiseen toissa vuonna. Lainmuutoksen jälkeen Ylen tekstimuotoisten juttujen julkaisua rajoitettiin, jotta se noudattaisi EU:n valtiotukisääntöjä. Komissio arvioi Medialiiton mukaan tuolloin, että sanomalehtitekstin kaltainen tekstimuotoinen sisältö ei lähtökohtaisesti ole yleisradiotoimintaa, ellei sillä ole läheistä yhteyttä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.
Liiton mukaan Yle on kuitenkin jatkanut verkkosanomalehden kaltaista julkaisutoimintaa. Liitto kertoo, että Yle on itse julkaisemiensa tietojen perusteella julkaissut vuosittain yli 70 000 tekstimuotoista artikkelia, joista suuressa osassa komission vaatimus ei liiton mukaan täyty.
Taloustutkimus toteutti Medialiitolle kyselytutkimuksen, jonka reilusta 3 000 vastaajasta yli kolmannes katsoi Ylen kansallisen tekstisisällön vähentävän hyvin paljon tai melko paljon halukkuutta maksaa sanomalehtien sisällöstä. Viidenneksellä sanomalehtitilauksensa lopettaneista vastaajista Ylen ilmainen tekstisisältö vaikutti sanomalehtitilauksen lopettamiseen.
– Tutkimus vahvistaa, että Yleisradion toiminnalla on vaikutusta kuluttajien halukkuuteen maksaa sanomalehtisisällöstä ja että Yleisradion toiminta on osaltaan vaikuttanut kuluttajien päätöksiin peruuttaa maksullinen sanomalehtitilauksensa, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo tiedotteessa.
Ylen hallintoneuvoston tilalle viranomainen?
Ylen hallintoneuvosto sai lokakuussa Medialiitolta kirjeen, jossa liitto arvioi Ylen tekstimuotoisten sisältöjen olevan yleisradiolain ja EU:n valtiontukisääntelyn vastaisia. Kirjeessä esitettiin myös rajoituksia Ylen tekstimuotoiseen julkaisuun.
Hallintoneuvosto kertoi maaliskuussa, että sen Yleltä ja kahdelta ulkopuoliselta asiantuntijalta saaman selvityksen perusteella ei ole viitteitä siitä, että Yleisradion tekstimuotoinen sisältö olisi toteutettu vastoin yleisradiolain vaatimuksia. Myöskään Medialiiton esittämille rajoituksille tekstimuotoisen sisällön julkaisusta ei hallintoneuvoston mukaan löytynyt perusteita. Hallintoneuvosto perusteli tekstimuotoisten sisältöjen julkaisua muun muassa lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisella sekä kriisiaikoina tärkeällä huoltovarmuudella.
Nyt Medialiitto kertoo pyytäneensä kantelussaan komissiota arvioimaan myös, onko Yleä valvova hallintoneuvosto yhtiöstä riippumaton. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu esimerkiksi Yleisradion strategiasta sekä talouden ja toiminnan suuntaviivoista päättäminen. Hallintoneuvosto ei siksi Medialiiton mukaan ole yhtiön johdosta riippumaton tavalla, jota EU:n valtiontukisääntely edellyttää yleisradioyhtiötä valvovalta elimeltä.
– Muissa EU-maissa tehtävää hoitaa riippumaton viranomainen. Meillä se voisi olla Traficom tai Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Holmberg kertoo STT:lle.
Ylä-Anttila: Yle ei ole tutustunut kanteluun
Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan mukaan Yle noudattaa tekstimuotoisessa julkaisemisessaan voimassa olevaa Yle-lakia. Hän ei antanut STT:n pyytämää puhelinhaastattelua, vaan kommentoi kanteluun liittyviä asioita sähköpostilla.
Ylä-Anttila kertoo, että Yle ei ole tutustunut Medialiiton tänään tekemään kanteluun, joten asiaa on mahdotonta kommentoida tarkemmin.
– Tekstimuotoiset sisällöt ovat elokuussa 2022 uudistetun Yle-lain mukaan tärkeä osa Ylen julkaisutoimintaa. Nykyisen kaltainen tekstimuotoinen uutisointi on tarpeen, jotta Yle voi toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä, Ylä-Anttila kirjoittaa.
Yle-laki on hänen mukaansa säädetty siten, että se on yhteensopiva EU-oikeuden kanssa. EU-kanteluissa vastaajana on Suomen valtio, ei Yleisradio.
– EU-komissio on lopettanut edellisen kantelun tutkinnan 2022 sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt Yle-lain muutoksen. Ylen hallintoneuvoston rooli Ylen toiminnan valvojana on ollut komission tutkittavana, eikä sillä ole ollut aihetta puuttua asiaan, Ylä-Anttila kertoo.
- - - -
Uutista on korjattu klo 13.54. Medialiiton mukaan komission vaatimus ei täyty suuressa osassa Ylen julkaisemista yli 70 000 artikkelista. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että kaikki 70 000 artikkelia olisivat sellaisia, joissa vaatimus ei täyty.
