Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Me surkiat maa­seu­dun elä­ke­läi­set

Taas on tehty hiilijalanjälkitutkimus. Tässä oli otettu huomioon S-kaupan ostodata. Lopputuloksena taasen voitiin syyllistää maaseudulla asuvat eläkeläiset.

Koska eläkkeet ovat tunnetusti pienempiä maaseudulla, niin ollaan omavaraisia. Kesällä hoidetaan juurikasvimaata. Sieltä saadaan salaatit, juurekset, sipulit ym. Niityt tarjoavat nokkoset ym. salaattivärkit, joita kuivattuna nautitaan koko talvi. Metsästä saadaan useampi sangollinen puolukoita, mustikoita ja vähemmän muita marjoja. Puutarhasta kerätään pakastimet täyteen mustaa ja punaista viinimarjaa, karviaista, vadelmaa, mansikkaa, marja-aroniaa ja omenoita. Monella paikkakunnalla ostetaan kurkut, tomaatit, paprikat ym. suoraan kasvihuoneista. Tämä kaikki on todellista lähiruokaa. Mikään näistä ei näy S-ryhmän ostodatassa.

Tällainen yksipuolinen yhden kaupan datan ruuan ravinnollisuus ja hiilijalanjälkitutkimus antaa aivan väärän tuloksen meistä maaseudun eläkeläisistä.

Koskahan meillä alettaisiin tehdä tutkimuksia niin, ettei aina olisi jo valmiiksi päätetty, että lopputuloksena on oltava huonot maaseudulla asuvat eläkeläiset.

Samaa rumbaa myös pidetään yksityisautoilusta, koska me maaseudun eläkeläiset menemme lääkäriin, apteekkiin ym. asioille omalla autolla. Eikä missään rivien välissä mainita, että kuntakeskukseen on 10–30 km, eikä julkista liikennettä ole.

Surkeitahan me olemme, kun emme taita tuota matkaa kävellen tai pyörällä. Johan me lapsenakin pyöräilimme kouluun ilman mitään kilometrirajoituksia. Peruskuntohan meillä pitäisi olla kunnossa.

Odotetaan kesää ja terveellisten ruoka-aineitten kasvu- ja keräysaikaa.

Anna-Liisa Ruutiainen

Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan vaikuttajavastaava

Maalahti