Masennuksesta kärsivillä on erittäin suuri itsemurhariski kolmena ensimmäisenä päivänä psykiatrisen sairaalahoidon jälkeen, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Riski on heti hoitojakson jälkeen peräti 330-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Ensimmäisten päivien jälkeen itsemurhariski pienenee tasaisesti, mutta pysyy edelleen suurena.
Tutkimus perustuu rekisteritietoihin kaikista potilaista, jotka olivat masennuksen vuoksi psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina 1996–2017 Suomessa. Enemmistö masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan avohoidossa.
– Sairaalahoitoon ohjataan usein nimenomaan itsemurhavaaran vuoksi. Tutkimus tuo selvästi esiin sen, että vaara ei aina ole ohitse sairaalahoidon päättyessä. Siirtymävaihe sairaalasta avohoitoon on kriittinen ajanjakso, sanoo tutkimuksen tekoon osallistunut Husin psykiatrian ylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Erkki Isometsä tiedotteessa.
Isometsän mukaan sairaalan ja avohoidon välisen yhteistyön on oltava tiivistä.
Aiempi itsetuhoisuus vaikuttaa
Husin ja useiden yliopistojen yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa oli mukana yli 91 000 depressiodiagnoosin saanutta potilasta, joista lähes 2 000 kuoli itsemurhaan pisimmillään kaksivuotisen seurannan aikana.
Itsemurhariskin suuruuteen vaikuttivat masennuksen vaikeusaste ja aiempi itsetuhoisuus.
Tutkimusjakson aikana itsemurhakuolleisuus kokonaisuudessaan väheni Suomessa merkittävästi. Myös masennuspotilaiden itsemurhakuolemat vähentyivät.
