Maakuntaliitot Etelä-Pohjanmaa mukaan lukien perustettiin hieman yli 30 vuotta sitten. Siitä lähtien alueellisesti olemme entisen Vaasan läänin seutukaavaliiton alueella jakautuneet kolmeen eri maakuntaan: Pohjanmaahan, Etelä-Pohjanmaahan ja Keski-Pohjanmaahan.
Maakuntien liittojen syntymiselle on ollut varmasti aikoinaan perusteensa, mutta on myös sanottava, että vallitsevan kehityksen valossa alueen jakautumisella on ollut myös haittansa.
Jos nämä kolme pohjalaismaakuntaa yhdistäisivät nyt voimansa, alueesta syntyisi yksi dynaamisimmista aluetalouksista Suomessa, jossa asuisi noin joka 11. suomalainen. Alue olisi Suomen neljänneksi suurin maakunta Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen. Tämä on hätkähdyttävä tosiasia.
Etelä-Pohjanmaan ruokaosaaminen ja yrittäjyyshenkisyys voisi yhdistyä rannikko-Pohjanmaan energiaklusterin, kaksikielisyyden ja yliopistokaupungin vahvuuksiin ja puolestaan Keski-Pohjanmaan vientiperusteiseen talouteen.
Etelän päätöksentekopaikoilla ei tarvitsisi tapella alueelle saatavista murusista keskenään, kun leveämmillä harteilla olisi vahvat yhteiset edunvalvontatavoitteet ja selkeä identiteetti: Pohjanmaa & pohjalaisuus.
Tällä hetkellä monelle suomalaiselle on vaikea hahmottaa sitä, että mistä pohjanmaasta nyt on kysymys kun niitä on etelää, keskeistä, pohjoista.. niin ja sitten se pohjanmaa/österbotten?
On myös rehellistä tunnustaa, että usein se energia tuppaa menemää naapureiden kanssa tappeluun kun voiman pitäisi suuntautua kokoa alueen elinvoiman nostamiseen.
Yksi asia on kyllä lisääntynyt vuosikymmenten saatossa pohjanmaiden lukumäärän lisääntyessä: reuna-alueella asumisen kokemus. Esimerkiksi kauhavalainen kokee olevansa Etelä-Pohjanmaan reunalla, kaustislainen Keski-Pohjanmaan ja laihialainen taas Pohjanmaan periferiassa. Nämä kaikki paikkakunnat olisivat laajemmassa perspektiivissä keskeisillä paikoilla.
Ymmärrän että maakuntajaolla on ollut perusteensa. Mutta onko tosiasiassa kyse meidän ”hankalien pohjalaisten” hillitsemisestä? Vanha antiikin totuus ”Divide et Impera” - Hajoita ja hallitse on kyllä toteutunut jos katsomme pohjalaismaakuntien monia mittareita.
On päivänselvää, että tämä vanha Vaasan läänin alue olisi voinut kehittyä yhdeksi Suomen kasvukeskuksista, mutta paljon energiaa on mennyt osaoptimointiin. Tästä esimerkkinä ovat soteasiat joissa Vaasa suuntaa Turkuun, Kokkola Ouluun ja Seinäjoki monesti Tampereelle.
Lisäksi kun AVI:t, rakennerahastoja jakavat ELY:t ja tulevat elinvoimakeskukset ovat eri jaolla, tilanteen outous ihmetyttää. Ainoastaan Pohjanmaan poliisilaitos ja Puolustusvoimien aluetoimisto näyttävät tässä suhteessa mallia.
Olisiko pohjalaismaakuntien välisessä yhteistyössä otettava tulevaisuudessa askelia kohti vanhaa aluejakoa. Opittava vanhoista virheistä mutta nähtävä uhkakuvien maalaaman tulevaisuuden yli (ja läpi) kohti mahdollisuuksia - kahdella kielellä?
Nato-jäsenyyden ja EU:n strategisen autonomian näkökulmasta yhteistyön merkitys myös Pohjanlahden yli vain korostuu. Mitä jos tekisimme Pohjanmaasta jälleen suuren?
Aki Ruotsala
kaupunginvaltuutettu (kd)