Tänään vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää.
Mikael Agricolaa pidetään suomen kielen isänä, sillä hän julkaisi ensimmäisen aapisen, ABC-kirjan, ja suomensi Uuden testamentin.
Minulle suomenkielisen lehden toimittajana suomen kieli on työni tärkein väline. Toimittajien tehtävä, yksi niistä monista, on vaalia hyvää suomen kieltä. Liput salkoon, ja eläköön suomen kieli!
Kaikkein tärkeimmät raamit vapaalle lehdistölle ja luotettavalle journalismille luo meidän ammattiryhmämme Raamattu: Journalistin ohjeet.
Jaksan kyllästymiseen saakka kertoa kaikille, jotka vain jaksavat kuunnella, kuinka lehdistö Suomessa toimii. Mitkä ovat meidän pelisääntömme ja minkälainen pelikenttämme on.
Toimittajan työtä ja lehdistöä valvoo Suomessa Julkisen sanan neuvosto (JSN). Se on median itsesääntelyelin, joka perustettiin vuonna 1968 pitämään huolta siitä, että lehdistö toimii eettisesti, eikä toimituksia säätele ulkopuoliset tahot.
JSN:lle voi kannella jutuista, jotka rikkovat Journalistin ohjeita. Neuvosto antaa käsittelemistään jutuista vapauttavia tai langettava päätöksiä.
Kaikki mediat eivät ole sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeisiin, joten lukijan on syytä olla kriittinen niitä lukiessaan. Journalistin ohjeisiin sitoutuvat mediat tuottavat vastuullista journalismia. JSN:n verkkosivuilla on lueteltu kaikki Suomen mediat, jotka ovat sitoutuneet vastuulliseen journalismiin.
Mitä vastuullinen journalismi Vaasa-lehdessä tarkoittaa?
Joskus kylillä kuulee puhuttavan Vaasa-lehdestä mainoslehtenä, mutta se ei pidä paikkaansa. Vaasa-lehti on mainosrahoitteinen eli mainoksilla katetaan lehden kulut, jotta se voidaan jakaa kotitalouksiin ilman tilausmaksua. Mutta mainosten ja toimittajien kirjottamien juttujen välinen ero on tarkkarajainen, ei mikään veteen piirretty viiva.
Toiseksi, kukaan ei voi tulla sanomaan toimituksellemme, että tästä pitäisi tehdä nyt tällainen juttu. Silloin toimituksen päätäntävalta luovutetaan toimituksen ulkopuolelle, mikä on Journalistin ohjeiden vastaista.
Juttuvinkkejä saamme valtavasti ja niitä otamme mielellämme vastaan jatkossakin. Kiitos niistä! Lukijoidenmme kautta saamme tietää paljon sellaisia asioista, jotka eivät muutoin ole kantautuneet toimittajien korviin.
Päätämme kuitenkin aina itse, teemmekö jutun, missä muodossa ja mistä näkökulmasta.
Mitä haittaa siitä olisi, jos ulkopuolelta tuleviin pyyntöihin suostuttaisiin varauksetta?
Jos jokaisesta päättäjästä, yrityksestä tai yksityisihmisestä kirjoitettaisiin sellainen juttu kuin hän haluaa, kadottaisimme totuuden ja riippumattomuuden. Sehän olisi propagandaa. Kuka siitä hyötyisi? Ei ainakaan lukija.
Journalisti on ennen kaikkea vastuussa lukijoilleen. Se vastuu on kertoa asiat puolueettomasti, niin kuin ne ovat. Ja jos Journalistin ohjeisiin ei sitoudu, lukija ei voi tietää, onko juttu kirjoitettu riippumattomin perustein.
Vaasa-lehti ei kilpaile isojen uutismedioiden kanssa, sillä lehtemme ilmestyy kerran viikossa. Kerromme asioista etupainotteisesti, emmekä kaupunkilehtenä keskity esimerkiksi tutkivaan journalismiin. Siihen ei kahden hengen toimituksella ole resursseja.
Vaasa-lehdellä on kuitenkin oma, tärkeä paikkansa Vaasan journalistisessa kentässä. Kerromme asioista, ihmisistä ja tapahtumista, jotka koskettavat tavallisia vaasalaisia, heidän elämäänsä ja arkea.
Jok’ikisestä jutusta voimme takuulla sanoa, että se on journalistisesti tuotettu, siitä ei ole maksettu, eikä toimitusta ole lahjottu.
Muutoin JSN puuttuu peliin.