Kulunut kesäkuu jäi eduskunnan työssä mieleen merkittävänä kuukautena maaseudun kannalta. Pitkään valmistellut uudistukset ovat edenneet päätöksiin, jotka vahvistavat maatalouden toimintaedellytyksiä, parantavat riistapolitiikan hyväksyttävyyttä ja vastaavat moniin niihin huoliin, joita maaseudulla on nostettu esiin vuosien ajan.
Kyse on ennen kaikkea maatalouden kannattavuudesta ja suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta. Samalla kyse on ihmisten arjen turvallisuudesta alueilla, joilla suurpetokannat ovat kasvaneet voimakkaasti. Lisäksi kyse on maataloudelle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämisestä tilanteessa, jossa merimetso- ja valkoposkihanhikannat ovat kasvaneet merkittävästi.
Olen pitänyt näitä kysymyksiä esillä koko kansanedustajaurani ajan. Olen tehnyt kirjallisia kysymyksiä, kirjoittanut kannanottoja ja keskustellut asiasta niin kansalaisten kuin viranomaisten kanssa. Moni asia vaikutti vielä muutama vuosi sitten sellaiselta, ettei siihen löydy ratkaisua. Nyt hallitus on kuitenkin pystynyt viemään eteenpäin uudistuksia, joita maaseudulla on odotettu pitkään.
Suden osalta Suomi vaikutti aktiivisesti siihen, että lajin suojelustatusta muutettiin EU. Tämän jälkeen kannanhoidollinen susijahti voitiin ottaa käyttöön myös Suomessa. Tavoitteena on ollut hallita kasvavaa susikantaa, vähentää ristiriitoja ja lisätä luottamusta petopolitiikkaan.
Myös karhukannan hallintaan on saatu tärkeä oikeudellinen selkeys. KD:n maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin johdolla lainsäädäntöä muutettiin siten, että kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien perusteet ovat aiempaa vahvemmat. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ratkaisu vahvisti osaltaan, että lisääntyneet karhun ja ihmisen kohtaamiset sekä niistä aiheutuvat haitat voidaan huomioida päätöksenteossa.
Eduskunnassa on edennyt myös esitys, joka helpottaa valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen torjuntaa. Tavoitteena on antaa viranomaisille ja vahinkoja kärsiville nykyistä toimivammat keinot puuttua tilanteisiin, joissa suojellut lajit aiheuttavat merkittäviä haittoja maataloudelle, kalastukselle tai lentoturvallisuudelle.
Maatalouden kannattavuutta on puolestaan vahvistettu uudistamalla elintarvikemarkkinalakia. Tuottajien asemaa elintarvikeketjussa on parannettu ja epäreiluihin kauppatapoihin puututtu aiempaa tehokkaammin. Viljelijän on saatava työstään oikeudenmukainen korvaus, jotta kotimainen ruoantuotanto säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.
Lisäksi hallitus on päättänyt jatkaa maatalouden energiaveron lisähyvityksiä. Energia on monelle maatilalle merkittävä kustannuserä, ja hyvitysten avulla voidaan helpottaa kustannuspaineita aikana, jolloin toimintaympäristö on edelleen haastava.
Kaikkia maaseudun ongelmia ei ole ratkaistu, eikä työ pääty tähän. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin saavutettu useita konkreettisia uudistuksia, jotka vahvistavat maaseudun elinvoimaa, parantavat alkutuotannon toimintaedellytyksiä ja lisäävät luottamusta siihen, että myös maaseudun ääni kuuluu päätöksenteossa.