Maalahden kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tuloveroprosentti pidetään ennallaan 21,50:ssä. Se pitäisi ennallaan myös kiinteistöveroprosentit.
Korottamista ei pidetä tarpeellisena. Sitä eivät tue myöskään talousennusteet vuosille 2017-2018.
– Kunnan verotulot laskevat jonkin verran ensi vuonna, mutta valtionosuutemme kasvaa 1,2 miljoonaa euroa kahden laskuvuoden jälkeen, talousjohtaja Pamela Buss sanoo.
Kunnanvaltuustolle jätetty talousarvioesitys on 31 960 euroa ylijäämäinen.
Ennusteet povaavat 380 000 euron alijäämää vuodelle 2017 ja 590 000 alijäämää vuodelle 2018. Talousarvio täyttää kuntalain säännökset, sillä aiemmilta vuosilta on 2,7 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää.
Maalahdessa on edessä isoja investointeja. Ensi vuonna nettoinvestointien suuruus on 7,1 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina 5,8 ja 6,4 miljoonaa euroa.
Terveyskeskuksen remonttiin ja lisärakennuksen rakentamiseen on budjetoitu rahaa vuosille 2014-2018. Hankkeeseen on varattu ensi vuodelle 2 miljoonaa euroa. Korsnäsin kunnan osuus on 600 000 euroa.
Yttermalaxin koulun remonttia ja laajennusta varten on varattu 7 miljoonaa euroa vuosille 2016-2018, vammaisasuntola Lyranin lisärakennusta varten 1,5 miljoonaa euroa 2016-2017 ja Mogårdenin vanhainkodin remonttia varten 2,15 miljoonaa vuosille 2016-2019.
Velkataakka nousee selvästi 2016-2018. Ensi vuonna lainamäärä nousee 21,1 miljoonaan euroon eli 3 770 euroon asukasta kohti.
Kunnan on otettava näinä vuosina 4-5 miljoonaa euroa lisälainaa vuosittain investointien rahoittamiseksi.
Velkataakka saattaa nousta noin 30 miljoonaan euroon vuoden 2018 loppuun mennessä, mikäli investoinnit toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Yleensä aikataulu hidastuu suunnittelusta.
Kunta parantaa kotipalvelutoimintaa ottamalla ensi vuonna käyttöön yöpartioinnin. Lisäksi lisätään esimerkiksi hammashoidon resursseja.
Sosiaali- ja opetustoimen panostusten taustalla on kunnanhallituksen puheenjohtajan Håkan Knipin (r.) mukaan halu pitää palvelut omassa kunnassa.
Petolahteen otetaan kiintiöpakolaisia myös ensi vuonna. Kunnan organisaatiota työllistävät myös turvapaikanhakijat.
Kunta nosti veroprosenttia tälle vuodelle ja leikkasi kuluja.
– Saatoimme vetää hieman henkeä. Saimme mahdollisuuden palkata ensi vuonna hieman lisää henkilökuntaa, kunnanjohtaja Mats Brandt sanoo.
Leikkauksia on tehty hänen mukaansa riittävästi.
– Henkilökunta ansaitsee kiitoksen siitä, että palveluista on pystytty huolehtimaan.
Kolinan kouluasiaa ei käsitelty, koska vanhemmille ja poliitikoille järjestetään ensin keskustelutilaisuus. Tämän jälkeen asiaa käsitellään kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Päätös vanhan koulurakennuksen mahdollisesta remontista tehdään todennäköisesti helmikuussa.
– Ennen päätöstä on hyvä saada selville, paljonko oppilaita on tulossa syksyllä, Brandt sanoo.
Ruotsinkielisten luokkien 1 ja 2 ei-lakisääteiset suomen tunnit palaavat opetussuunnitelmaan ensi syksynä, kuten luokkien 5 ja 6 englannin tunnit. Säästösyistä pois jätettyjen kuuden viikkotunnin kustannus on runsaat 46 000 euroa vuodessa.
Kunnanhallitus esittää tonttien hintoihin ja varausmaksuihin kahden prosentin korotuksia. Esimerkiksi omakotitontista pitäisi ensi vuonna maksaa 5,60 euroa neliömetriltä.
JUHANI LAAKSO