Ajatus kirjasta syntyi, kun maalahtelainen Dagmar v. Tyszka-Uthardt selasi valokuva-albumeitaan. Hevoskuvia oli kertynyt aikamoinen määrä perheen maatilan yli 40-vuotisen historian aikana.
– Ajattelin, että kuvista voisi ehkä tehdä jotakin, jos ne ovat tarpeeksi hyviä, v. Tyszka-Uthardt kertoo.
Koko perhe lähti mukaan kirjaprojektiin. Alusta asti oli selvää, että kirjasta tulisi kaksikielinen. V. Tyszka-Uthardtin pojan vaimo on suomenkielinen, ja hän käänsi kirjan ruotsista suomeksi.
Paljon kuvia sisältävä Rakastetut hevoset seuraa v. Tyszka-Uthardtin ja hänen perheensä hevosten elämää eri vuodenaikoina pohjanmaalaisella maatilalla. Kirjassa on myös tietoa erilaisista hevosroduista ja niiden hoitamisesta.
V. Tyszka-Uthardt perheineen muutti maatilalle Maalahteen 1970-luvun alussa. Tallin ensimmäinen asukas, suomenhevonen Lyckan, ostettiin Helsingistä. Sen jälkeen tilalla on ollut parhaimmillaan 23 hevosta yhtä aikaa.
Joukkoon on mahtunut niin suomenhevonen, shetlanninponeja kuin islanninhevosiakin. Erityisesti islanninhevoset ovat tärkeitä v. Tyszka-Uthardtille ja hänen miehelleen. Heidän toinen hevosensa Sofer oli yksi ensimmäisistä Suomeen saapuneista islanninhevosista.
V. Tyszka- Uthardtin johtama ratsastustoiminta sekä islanninhevosten jalostus perheen maatilalla ovat omalta osaltaan tehneet islanninhevosrotua tunnetuksi Suomessa. Ensimmäiset islanninhevoset tulivat Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään Suomessa on noin tuhat islanninhevosta.
Saksasta kotoisin oleva v. Tyszka-Uthardt tutustui islanninhevosiin jo asuessaan siellä. Hän kertoo, että islanninhevosten saapumisella Saksaan on hauska historia.
– Saksalainen toimittaja meni Islantiin, missä hän näki, kuinka osa hevosista myytiin teuraaksi. Toimittaja osti 500 islanninhevosta ja toi ne Saksaan.
Islanninhevosilla yritettiin aluksi ratsastaa samalla tavalla kuin lämminverisillä hevosilla, mikä osoittautui vaikeaksi. Islanninhevosista kirjoitettiin paljon lehdissä, ja pian varakkaat ihmiset alkoivat tuoda niitä Saksaan.
Islanninhevostalli Minttu & Mascotia Sundomissa johtavalla Sirpa Leinola-Schöringillä on ollut islanninhevosia 10 vuoden ajan. Hän on lukenut v. Tyszka-Uthardtin kirjan.
– Kirja on hauska silmäys hevostilan elämään. Se ei ole tietopainoitteinen, vaan kuvaa samankaltaista elämää kuin tälläkin tallilla. Pohjanmaalaisuus tulee esille esimerkiksi maisemakuvien kautta, Leinola-Schöring kuvailee.
Kirja ei ole v. Tyszka-Uthardtin ensimmäinen. Vuonna 2013 julkaistu ruotsinkielinen debyyttiteos kertoo hänen saksalaisen perheensä historiasta 1800-luvulta toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin asti.
V. Tyszka-Uthardt tapasi Maalahdesta kotoisin olevan miehensä Lorenz Uthardtin Amerikassa, ja he menivät naimisiin. Jossain vaiheessa kävi ilmi, että Uthardtilla on saksalainen isä ja suomalainen äiti.
– Puhuimme toisillemme englantia, kunnes totesimme, että molemmat osaavat saksaa, v. Tyszka-Uthardt nauraa.
Suomeen v. Tyszka-Uthardt tuli vuonna 1968.
LAURA POTINOJA