Lentoliikenteen päälle sovitetaan usein pelkkää pahiksen viittaa milloin ilmastosyistä, milloin kustannusten vuoksi. Maakuntalentojen tarpeellisuus on nostettu jälleen tikunnokkaan Helsingin Sanomien kirjoittaessa (14.8.2023) valtion tukevan yhden matkustajan lentomatkaa yli 20-kertaisesti junamatkaan nähden.
Työskentelen elinkeinoelämän palveluksessa seudulla, joka on jo pitkään ollut viennissä Suomen kärkeä. Samoin työllisyys on valtakunnan huippua ja työttömyys matalinta. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat ovat monilla talouden mittareilla esimerkillisiä tuoden verotulojen muodossa paljon hyvää koko maallemme.
Tällä hetkellä molemmissa maakunnissa on käynnissä ennennäkemätön investointitornado. Olemme kauppakamarissa parin vuoden ajan keränneet faktaa tulevista yksityisistä investoinneista. Tämänhetkisen tiedon mukaan investointien määrä vuosikymmenen loppuun mennessä on 17 miljardia euroa. Osa näistä on jo rakenteilla, osa odottaa lopullista päätöstä ja osa puskee luvitusputkessa eteenpäin.
Kymmenet jo seudulla olevat tai uudet seudulle sijoittuvat yritykset kasvavat tai käynnistävät kokonaan uutta tuotantoa. Tulossa on esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaa, vedyn tuotantoa, akku-, kemian- ja metsäteollisuutta, elintarviketuotantoa sekä monenlaisia kiertotalouden hankkeita.
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä ovat draivereina suurimmassa osassa investointeja. Näillä investoinneilla tehdään ratkaisuja globaalin ilmastonmuutoksen kitkemiseksi – pelastetaan maailmaa.
Nyt kun investoinnit on saatu kotiutettua, tulee niissä kehitettävien ratkaisujen päästä maailmalle. Lentoyhteydet eri vaikutuksineen on pieni hinta siitä ainutlaatuisesta työstä, mitä maailmalle tarjoamme.
Lentoyhteydet ovat meille kaukana Pohjolassa asuville ainoa keino päästä maailmalle. Ne mahdollistavat sen, että Suomi on mukana kauppakumppani- ja investointikartoilla. Siksi keskustelu, joka lentoliikenteen ympärillä taas käpertyy yhteyksien kyseenalaistamiseen, on vaarallista.
Pari kertaa vuodessa Helsinkiin matkustava lomalainen epäilemättä nauttii junan nopeudesta ja mukavuuksista ja pohtii mihin lentämistä tarvitaan. Kymmeniä kertoja Helsingin kautta Eurooppaan, Aasiaan ja Amerikkaan työkseen matkustava myyjä, yritysjohtaja, kunnossapitäjä, asentaja, työmaapäällikkö ja ostaja eivät.
Heitä työllistävät yritykset ovat valinneet sijaintipaikakseen juuri tämän seudun siitäkin huolimatta, että sillä on selkeä sijaintihaitta kaukana markkinoista.
Suomen pitkän linjan tavoitteena tulee olla Suomen eri talousalueiden saavutettavuuden ja elinvoimaisuuden kasvattaminen. Kun syksyn budjettiriihessä lentoliikenneasioista linjataan, tätä näkökulmaa ei saa sivuuttaa. Kansainvälisessä kilpailussa olemme tasan niin vahvoja kuin saavutettavuutemme heikoin lenkki.
Paula Erkkilä
toimitusjohtaja
Pohjanmaan kauppakamari