Itä-Ukrainassa tapahtuneista terrorismirikoksista epäilty 36-vuotias venäläismies on oleskelulupaa Suomeen hakiessaan käyttänyt nimeä Voislav Torden. Aiemmin hänet on kuitenkin tunnettu nimellä Jan Igorevitsh Petrovski.
Paljon kysymyksiä on herättänyt se, kuinka Wagner-joukkoihin liitetty ja EU:n pakotelistalla oleva henkilö on voinut saada oleskeluluvan Suomesta.
Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Ilkka Haahtelan mukaan ei ole kysymys siitä, että hakijan tausta olisi selvitetty virastossa huolimattomasti.
– Ei ole paljastunut mitään sellaista huolimattomuutta, että olisi ollut joku tieto käytettävissä, jota ei ole prosessissa huomioitu. Sellaista yksittäistä virhettä ei ole tunnistettu minkään hakijan kohdalta, vaan enemmänkin on kysymys siitä, miten me hyödynnämme kaikkien viranomaisten tietoa eri prosessin vaiheissa.
Vaikuttaa siis siltä, että Tordenin aiemmin käyttämä nimi ja historia ei ole ollut Maahanmuuttoviraston tiedossa.
Haahtela kertoo keskustelleensa maanantaina sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kanssa siitä, että venäläismiehen tapaus käydään läpi. STT pyysi haastattelua maanantaina Rantaselta, mutta tämän esikunnasta vastattiin, että ministeri ei kommentoi aiemmin lausuttua enempää.
Ensimmäinen tunnistautuminen lähtömaassa
Haahtela ei halua kommentoida yksittäisen luvanhakijan tietoja tai taustaselvittelyprosesseja turvallisuussyistä, mutta hän kertoo yleisesti oleskeluluvan hakemisen alkavan jo lähtömaassa ulkoministeriön edustustossa tunnistautumisella. Toinen tunnistautuminen tapahtuu Maahanmuuttoviraston kanssa asioidessa, ja tarvittaessa maahan tulija tunnistautuu rajallakin.
– Käytössä on monenlaista tunnistautumiseen liittyvää tekniikkaa ja tietoa eri viranomaisilta, Haahtela kertoo STT:lle.
Haahtelan mukaan oleskelulupaa hakevasta kerätään ensin riittävästi tietoja, jotta tämän henkilöllisyydestä pystyttäisiin olemaan varmoja.
– Joskus tarvitaan lisävarmistusta ja lisätietoja. Usein sitä hankitaan muilta viranomaisilta.
Haahtela sanoo, että eri viranomaisilla on hieman erilaiset mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen.
Haahtela ei ota kantaa siihen, millä perusteilla Torden on saanut oleskeluluvan. Tordenin oikeusavustaja Natalia Malgina kertoi perjantaina MTV:lle, että Torden saapui Suomeen oleskeluluvalla 19. heinäkuuta. Malgina kertoi Helsingin Sanomille lauantaina, että Torden sai oleskeluluvan Suomeen vaimonsa opinto-oikeuden perusteella.
Jos joku jäisi kiinni oleskeluluvan hakemisesta väärällä nimellä, ei lupaprosessi voi Haahtelan mukaan edetä.
– Hakijalla on ajateltu olevan se henkilöllisyys, jolla lupaa on haettu, Haahtela sanoo.
Venäläismiehen tapauksen yhteydessä on noussut esille, että venäjää osaava olisi voinut selvittää Tordenin aiemman henkilöllisyyden melko helposti esimerkiksi venäläisen Yandex-hakukoneen avulla. Haahtela ei halua kommentoida, miltä osin ja miten hakukoneita hyödynnetään taustojen selvittämisessä.
"Yhteistyö toimii pääsääntöisesti hyvin"
Haahtelan mukaan viranomaiset käyvät läpi, kuinka hakijan henkilöllisyys on oleskeluluvan hakemisen eri vaiheissa pystytty varmentamaan.
– Pitää mennä turvallisuus edellä. Pitää katsoa, että jokaisella viranomaisella on kaikki tarvittava tieto, ettei jää aukkoja.
Haahtela sanoo, että yhteistyö eri viranomaisten kesken toimii pääsääntöisesti hyvin. Tällä hetkellä on menossa kehittämishankkeita, joissa pyritään varmistamaan vielä aukottomammin hakijoiden henkilöllisyys.
Haahtela ei halua nimetä viranomaisia, jotka osallistuvat selvittelyyn, mutta hänen mukaansa mukana ovat tarvittaessa kaikki turvallisuusviranomaiset.
– Yksittäistapauksiin kantaa ottamatta käymme läpi tapaukset, jossa on ollut tietopuutteita jossain prosessin vaiheessa, Haahtela sanoo.
