Vaasan valtuusto päätti nostaa kaupunkilaisten veroja puolella prosenttiyksiköllä. Keskivertopalkansaajan pussissa se merkitsee 150 euron lisäkuluja vuodessa.
Tuollainen summa ei kenenkään taloutta kaada. Sillä saa pari tankillista bensaa autoon tai viikonlopun sapuskat lapsiperheelle. Mutta eipä se juuri merkitse kaupungillekaan.
Korotus tuo kaupungin kassaan runsaat kuusi miljoonaa euroa. Niiden turvin valtuusto pääsi pälkähästä, eli seitsemän miljoonan välttämättömistä lisäsäästöistä.
Nyt pissittiin pakkasella housuihin. Hetken lämmittää, mutta pian ollaan taas pulassa. Tietääkseni säästötarve ei katoa minnekään, vaan on vastassa taas ensi vuonna.
Nyt olisi ollut hyvä leikata Vaasan ylisuuret menot, sillä ensi vuonna painavat jo vaalit päälle. Seuraava valtuusto valitaan 9.4.2017, ja vuonna 2016 valtuutetut väsäävät vaalibudjettia.
Kenen etu ensin? Suomen talouskehitys on nyt EU-alueen heikoin. Kreikkakin on edellä. Nordean pääekonomisti totesi tv-uutisissa, että mitä vielä pitäisi tapahtua, että kriisitietoisuus heräisi Suomessa.
Luopumisen tuska näyttää olevan ylitsepääsemätöntä. Vaasan valtuusto tietää vallan hyvin, että kaupungilla on tosi hyvät verotulot, mutta vastaavasti myös tosi suuret menot.
Silti se päätti nostaa veroja ja jättää lisäsäästöt toteuttamatta. Tätä asiaa ei maalaisjärjellä pysty ymmärtämään. Siksi pitää käyttää vähän mielikuvitusta.
Valtuutetuilla ja valtuustoryhmillä on omat etupiirinsä, joihin ei kosketa. Mieluummin käydään vaikka kaupunkilaisten kukkarolla yhteisellä päätöksellä.
Voidaan kysyä, kenen parasta Vaasan valtuusto ajattelee.
Turvatakuut toteutuivat. Nato on kirosana, jota varsinkin vaalien alla vältellään viimeiseen saakka. Siksi keksittiin oiva takaportti, puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ja Euroopan Unionin turvatakuut.
Niin että ei tässä yksin olla, jos pulaan joudutaan. Mutta nyt kävikin niin hassusti, että se ei olekaan Suomi, joka vetoaa turvatakuisiin, vaan Ranska.
Ranska on todennut olevansa sodassa Isistä vastaan. EU:n Lissabonin sopimus sanoo, että jos jokin EU-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muut auttavat.
Tähän pykälään Suomi on turvannut ja kannattanut EU:lle omaa armeijaa sen nojalla. Tuskin maltan odottaa Suomen selitystä, kun Ranska pyytää meiltä sotilasapua.
Apua ei lähde. Sen kieltää jo Suomen lakikin.
Vesa Koivumäki