Juna seisoo rataosuudella lumisateen valkaisemassa maisemassa. Matkustajat tuskastuvat: kiire olisi, mutta matka raiteilla ei edisty. Syylliseksi epäillään säätä ja liikennöijää.
Liikenneviraston kunnossapidon ylitarkastaja Kristian Granlund kertoo, että keskiviikkoaamun ratajärjestelmävika pääradalla ja vaihdevika rantaradalla eivät johtuneet säästä.
Tampereen ja Riihimäen välillä vika johtui pääradan turvalaitetyömaalla tapahtuneesta kaapelikatkosta. Karjaalla seisottiin asetinlaitteen ohjausvian vuoksi.
Usein vikojen taustalla on muu syy kuin sää.
– Viat kielivät osittain siitä, että rataverkolla on valitettavasti korjausvelkaa. Korjausvelkaohjelmaan ovat päässeet korjausta kipeämmin kaipaavat ja vaikuttavimmat kohteet. Muitakin kohteita siis olisi, Granlund toteaa.
Rataverkon korjausvelka näkyy VR Groupin mukaan päivittäin esimerkiksi nopeusrajoituksina, sähkö- ja turvalaitteiden häiriöinä, vaihdevikoina, routavaurioina tai tavaraliikenteen kannalta ongelmallisina painorajoituksina.
VR Group on arvioinut, että kolmasosa kaikista kaukoliikenteen junien myöhästymisistä johtuu rataverkon vioista ja häiriöistä. Toinen kolmannes johtuu muun muassa kalustovioista ja loput esimerkiksi onnettomuuksista, ilkivallasta ja poikkeuksellisten sääolojen vaikutuksista.
Ennakoivalla huollolla pyritään karsimaan vikoja
Liikenneviraston Granlund sanoo, että rataverkon toimintahäiriöitä pyritään minimoimaan ennakoivalla huollolla, mutta kaikkia ongelmia ei voida silläkään välttää.
Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Lisärahoituksella pyritään pysäyttämään korjausvelan kasvu ja kääntämään velka laskuun.
Korjausvelkatyönä uusitaan parhaillaan sähkö- ja turvalaitteita Tampereen ja Riihimäen välillä. Vanhentuneet asetinlaitteet uusitaan 59 miljoonalla eurolla. Pääradalla uusimisen vaikuttavuus on suuri.
– 1990-luvulta peräisin olevan järjestelmän varaosien saatavuus on huono ja osin loppunut. Tietokoneasetinlaitteiden elinkaari vaihtelee 25–30 vuoden paikkeilla, Granlund kertoo.
Sääkään ei ole syytön Myös sää aiheuttaa ongelmia. Vaihteet ovat herkkiä tuiskuavalle lumelle, joka voi jumittaa vaihteet.
– Kova tuuli heikentää vaihteiden lämmitysjärjestelmien tehoa, jolloin lumi ei sula, vaan kerääntyy vaihteisiin, Granlund kertoo.
Vaikka talvi on koettelevin, voi kesän kuumuus piinata rataverkkoa. Kuumuudessa laajenevat kiskot voivat yhdistää yli raide-eristyksen. Eristyksiäkin syö ajan hammas.
– Raiteiden päät voivat ottaa yhteen ja raideosuus menee oikosulkuun. Opastimet palavat punaisina, ja junat eivät voi edetä.
Laiteviat menevät junassa istuvalla maallikoilla usein keliolosuhteiden tai niihin varautumattoman liikennöitsijän syyksi.
Perimmäinen syy matkanteon keskeytymiselle on usein raideliikenteen turvallisuus.
– Liikennöinti voi häiriintyä tai pysähtyä, mutta kunnossapitäjä tekee kaikkensa korjatakseen viat. Vaihdetta ei voi ylittää junalla ennen kuin järjestelmän antama vikailmoitus on tarkastettu, Granlund muistuttaa.
JOHANNA PUUKKA