Lumivyöryn alle Pallaksella jäänyttä kadonnutta lasta ei ole edelleenkään löydetty, kertoo poliisi.
Lapin poliisin mukaan etsinnät on keskeytetty tältä päivältä, koska etsijät ovat työskennelleet haastavissa olosuhteissa alueella useiden tuntien ajan. Poliisin mukaan sääolosuhteet ovat vaaralliset.
Etsintöjä jatketaan huomenna.
– Niitä jatketaan siihen saakka kunnes lapsi löytyy, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki poliisilaitoksen tiedotteessa.
Ulkopaikkakuntalaiset äiti ja lapsi olivat olleet kahdestaan omatoimisella hiihtovaelluksella Muonion Pallastunturin alueella lumivyöryn sattuessa.
Poliisin mukaan äiti oli soittanut iltapäivällä noin kahdelta hätäpuhelun, jossa hän oli pyytänyt apua maastosta pois pääsemiseksi sääolosuhteiden vuoksi. Aiemmin poliisi oli kertonut, että hätäpuhelu olisi soitettu neljän aikaan.
Poliisi, vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa, pelastuslaitos ja Rajavartiolaitos ovat jatkaneet tänään kadonneen lapsen etsintöjä. Etsintöihin on osallistunut myös pelastushelikopteri.
"Teemme kaikkemme"
Etsinnät jouduttiin eilen keskeyttämään vaarallisten sääolosuhteiden takia.
– Teemme kaikkemme, mutta sääolosuhteet etsintöjen tekemiseen alueella ovat erittäin vaikeat ja paikoin vaarallisetkin kovan tuulen, yli –20 asteen pakkasen ja mahdollisen lumivyöryriskin vuoksi. Olosuhteet ovat etsijöiden lisäksi haastavat myös pelastuskoirille, joita ei valitettavasti ole voitu sään takia käyttää etsinnöissä kuin hetken aikaa, tutkinnanjohtaja Huhtamäki sanoi tiedotteessa.
Ilta-Sanomien mukaan vyöryssä kuollut alle nelikymppinen monilapsisen perheen äiti työskenteli liikunnanopettajana pohjanmaalaisessa koulussa. Lehden mukaan naisen kanssa oli hänen alaikäinen poikansa.
Vaasalaisen koulun rehtori vahvistaa STT:lle, että nainen työskenteli koulussa liikunnanopettajana.
– Hän oli innovatiivinen ja pidetty opettaja, rehtori kertoo. Hän kuvaa tapahtunutta valtavan traagiseksi.
Koulun kevätlukukausi ei ole vielä alkanut, mutta koulussa on suunniteltu työntekijöille ja oppilaille tarjottavaa kriisiapua. Onnettomuudessa kadonnut lapsi ei rehtorin mukaan ollut saman koulun oppilas.
Soittivat itse hätäkeskukseen
Poliisin mukaan hiihtäjät soittivat hätäkeskukseen, kun heille oli tullut hiihtomatkalla ongelmia huonon sään ja näkyvyyden takia. Alueella oli tuolloin kova tuuli ja noin 23 astetta pakkasta.
Tehtävä siirtyi poliisille ja muuttui etsintätehtäväksi, kun pelastajat eivät löytäneet hiihtäjiä heidän ilmoittamaltaan reitiltä. Äitiä ja lasta etsittiin moottorikelkoilla. Etsintöjen yhteydessä havaittiin lumivyörymä, joka oli leveydeltään noin 400 metriä.
Lapin pelastustoimen läntisen pelastusalueen palopäällikkö Pekka Väliheikki kertoo, että olosuhteet Pallastunturilla ovat tälläkin hetkellä rankat sekä tunturissa liikkujille että pelastajille. Väliheikki neuvoo hiihtäjiä harkitsemaan tunturiin lähtemistä tarkkaan.
– Jos nyt lähtee tunturiin, asettaa vaaraan myös pelastajat. Olosuhteet saattavat yllättää kokeneenkin vaeltajan, Väliheikki sanoo.
Myös poliisi muistuttaa, että olosuhteet ovat alueella vaaralliset eikä etsintöihin tule lähteä omin päin.
Lumivyöryennuste melko tavanomainen
Ounas–Pallaksen alueella on Ilmatieteen laitoksen mukaan voimassa kohtalainen lumivyöryriski. Se tarkoittaa kohonneita lumivyöryolosuhteita tietyissä maaston muodoissa. Lumivyöryennuste koskee hoitamattomia luonnonrinteitä, eli se ei koske hoidettuja ja ylläpidettyjä rinteitä esimerkiksi hiihtokeskuksissa.
Ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros Ilmatieteen laitokselta kertoo, että kakkostaso eli kohtalainen lumivyöryriski on vuodenaikaan nähden melko tyypillinen Suomessa. Lumen syvyys on Ounas–Pallaksen alueella noin 70 senttimetriä.
– Lunta ei ole satanut viimeiseen kolmeen päivään Länsi-Lapissa ollenkaan, pakkanen on ollut kova. Tuuli on ollut ihan kohtalainen 10 metriä sekunnissa, tunturissa toki tuulee paljon kovemmin kuin maantasalla, sanoo Blanco Sequeiros.
Blanco Sequeiros huomauttaa, että kova tuuli liikuttelee lunta ja saattaa näin ollen edesauttaa myös lumivyöryn syntymistä kasaamalla lunta eri paikkoihin. Kymmenen metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa lumen pinnan jo liikkumaan.
Hiihtokeskus Pallaksen toimintaan tiistaisella lumivyöryllä ei ole vaikutusta, koska keskus avaa ovensa vasta lauantaina viikolla seitsemän. Hotellipäällikkö Janne Oja kertoo STT:lle, että lumivyöry ei tapahtunut hiihtokeskuksen alueella.
Lumivyöryt Suomessa melko harvinaisia
Metsähallituksen ylläpitämän Luontoon.fi-palvelun mukaan lumivyöryt ovat Suomessa melko harvinaisia, mutta niitä tapahtuu silti esimerkiksi Pohjois-Suomen tuntureilla joka talvi. Palopäällikkö Pekka Väliheikin mukaan osittaisia lumeen hautautumisia on ollut Pallaksen alueella tänäkin talvena.
Lumivyörylle altistavaa maastoa ovat jyrkät rinteet. Lumivyörymaastoa on Luontoon.fi:n mukaan vyöryn lähtöalue jyrkässä rinteessä, vyöryn kulkuväylä sekä lumen kasautumisalue. Maastossa liikkuja voi olla vaarassa, vaikka ei liikkuisikaan rinteessä. Tyypillinen lumivyöryn kasautumisalue on esimerkiksi jyrkkäseinäisen kurun pohja.
Lumivyöryyn joutunut ihminen voi loukkaantua esimerkiksi eteen tuleviin esteisiin kuten puihin, minkä lisäksi hän on vaarassa hautautua lumen alle. Lumen alle jääneen ihmisen elinmahdollisuudet pienenevät huomattavasti jo 15 minuutin jälkeen. Väliheikin mukaan vaarana on hapen loppuminen ja hypotermia.
Lumivyörymaastossa ei tulisi koskaan liikkua yksin. Jos vyöryriskin alueella liikkuu, tulisi jokaisen siellä kulkevan olla varustautunut riittävillä tiedoilla, taidoilla ja varusteilla.
Maailmassa lumivyöryissä kuolee Luontoon.fi:n mukaan vuosittain noin sata ihmistä.
Lumivyöryt ovat vaikeita ennustaa
Lumisade on lumivyöryjen synnyssä kaikista suurin tekijä. Vanhan lumen päälle satava uusi lumi painaa, jolloin vanhan lumen on stabiloiduttava eli tasattava uutta painoa ja sen aiheuttamaa painetta. Painon vaikutuksesta lumi hiljalleen tiivistyy ja tasapainottuu.
Massan lisääntyminen esimerkiksi lumisateen seurauksena voi aiheuttaa lumipeitteeseen jännitystä, mikä puolestaan voi saada lumipeitteen sortumaan. Rinteessä tästä syntyy lumivyöry.
Lumisateen lisäksi lumivyöryn aiheuttava paino voi olla myös hiihtäjä tai moottorikelkka. Hiihtäjän aiheuttamasta pistemäisestä painosta voi tulla isokin paine lumipeitteeseen.
– Suomessa suurin osa lumivyöryistä on ihmisen toiminnasta aiheutuneita. Oikeastaan meillä ei ole yhtään tullut havaintoja kelkasta syntyneestä lumivyörystä, ne ovat kaikki olleet hiihtäjiä, laskettelijoita tai lumilautailijoita, kertoi Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros STT:lle viime keväänä.
Oman hankaluutensa tuo se, että lumivyöryt ovat vaikeita ennustaa. Lumisateen ja esimerkiksi hiihtäjän painon lisäksi osuutensa on lumipeitteen ominaisuuksilla ja lumen koostumuksella.
Tuurillakin on lumivyöryn synnyssä osuutensa.
– Ne ovat juuri näitä tilanteita, että lasketaan samaa rinnettä pari kolme kertaa, eikä mitään tapahdu. Sitten neljännellä kerralla se lähtee vyörymään, Blanco Sequeiros kertoi.
Puuterilumille haikailijan on syytä selvittää lumen ominaisuudet etukäteen ja malttaa jättää laskematta, jos lumessa on heikkoja kerroksia.
Myös paikallistuntemus on tärkeää. Rinteissä vyörymään lähtevän lumen lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa niin sanotut lumilipat, jotka voivat muodostua rinteiden reunoille tuulen kasatessa lunta tuntureissa.