Jos olet kyllästynyt lukutaitoon liittyvään huolipuheeseen, kannattaa lopettaa tämän tekstin lukeminen tähän. Jos et, jatketaan.
Tänä vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut useita painavia selvityksiä. Omaan työhöni liittyen yksi mielenkiintoisimmista on ollut Markus Leikolan kokoama ”Selvitys kirja-alasta ja soveltuvin osin lukemisesta”.
Selvityksen tarkoitus on muodostaa kokonaiskuva kirja-alasta, kirjallisuudesta ja soveltuvien osin lukemisesta Suomessa. Sen johtopäätökset liittyvät useaan eri teemaan.
Niistä pari poimiakseni: Lukemisen murros on vakava uhka kansalaisten vähimmäisosaamistasolle tulevaisuuden Suomessa.
Nykyinen lukutaitotyö ei ole riittävää. Kirjoitustaito tulee nostaa lukutaidon rinnalle paljon vahvemmin.
Huolipuhetta luku- ja kirjoitustaidon rappeutumisesta tulee nyt monesta suunnasta. Kuinka meille kansakuntana käy? Pieni kieliryhmä maailman laidalla, digitaalisten virtojen keskellä ja geopoliittisten vuorien puristuksissa.
Miksi emme huolehdi kielestämme ja peruskansalaistaidosta? Miksi emme riittävästi ymmärrä, mitä lukutaidon rapautuminen meille käytännössä oikeasti tarkoittaa?
Jos lukutaito jätetään ja ulkoistetaan pelkästään instituutioille, emme tule ratkaisemaan näitä ongelmia. Lukutaito ei synny vain koulussa tai kirjastossa – se syntyy kodeissa, arjessa ja esimerkissä.
Mennään lyhyesti käytännön tasolle. Lukukeskus ja Helsingin kaupungin työllisyyspalvelut selvittivät kyselyllä, mikä yhteys heikolla lukutaidolla on työllistymiselle.
Tässä lukutaidolla tarkoitettiin kykyä ymmärtää lukemaansa, laajempia arjen tekstitaitoja sekä taitoa kirjoittaa ja täyttää lomakkeita.
Heikon lukutaidon todettiin olevan todellinen este. Joka kolmas työllisyyspalvelujen asiantuntija arvio, että on jättänyt tarjoamatta työtä suomea äidinkielenään puhuvalle työnhakijalle tämän heikon lukutaidon takia.
Maahan muuttaneiden työnhakijoiden kohdalla näin arvioi yli 80 prosenttia vastaajista.
40 prosenttia arvioi, että asiakkaiden lukutaito on heikentynyt viime vuosien aikana, ja yli 80 prosenttia kertoi työnhakijoiden itse kertoneen heikon lukutaidon olevan esteenä työnhaulle. Lukutaidolla on siis vahva yhteys työllistymiseen.
Huolipuheesta on hyvä siirtyä myös valoisammille vesille. Tarvitsemme rohkeita, rohkaisevia ja positiivisia esimerkkejä. Pitkäjänteistä työtä yhdessä kotien kanssa.
Positiivista puhetta lukemisesta. Lisää lukuiloa.