Eteläpohjalaiset kunnat ja kaupungit ovat varsin kärkkäästi osoittaneet syyttävää sormeaan Seinäjoen kaupungille siitä, että maakunnan keskus on keskustan johdolla imemässä maakunnasta ”kaikki” Seinäjoelle.
Jos nyt jätettäisiin tuo syyttely taka-alalle ja ryhdyttäisin ympäröivissä kunnissa ja koko Etelä-Pohjanmaalla tosi toimiin saadaksemme maakuntaan asukkaita. Seinäjoki on valmistanut tällaiseen vaihtoehtoon valmiin pöydän.
Ellei tähän keskuskaupungin täkyyn tartuta, on aivan turha kuntien syytellä kuin itseään. Seinäjoella kun tonttimarkkinoinnissa käy niin kova kuhina, ettei tarjolla olevat tontit riitä alkuunkaan. Tuo ”järisyttävä vyöry” (Ilkka 19.4.) on pannut Seinäjoella sormen suuhun. Nyt maakunta avuksi.
Maakunnan väkiluku kasvaa lähivuosina, koska vähintään joka kymmenes tontinhaluaja on Seinäjoen alueen ulkopuolelta. Seinäjoen alueen ymmärrän tässä Etelä-Pohjanmaan keskusalueeksi Lapualta Kurikkaan ja Kyrönmaalta Kuortaneelle.
Seinäjoen kyljessä ovat useat kunnat kasvattaneet viime vuosina asukaslukuaan etunenässä Ilmajoki ja Lapua, myös Kuortane. Ilmajoella ei olisi yli tuhannen asukkaan Aho-Tuomikylää Ilman Seinäjokea. Rengostakin on kaikki tontit menneet heti, kun niitä on sinne palstoitettu.
Ilmajoen kunnan pitää nyt ottaa puheiden sijaan kiinni tekoihin, eikä syyttää Seinäjokea ”kaiken viennistä”. Ilmajoen kunta omistaa useita kymmeniä hehtaareja tonttimaa Renko-Pojanluoman yleiskaava-alueella. Sen ydinkeskustassa Renko-Neiron alueelle ei tarvitsisi kuin asuntoalue kaavoittaa viihtyisiksi tonteiksi.
Kunnan luottamushenkilöiden taholta on itketty, että niin tehtäessä jää Neiron koulu varhaiskasvatus- ja koulutiloineen pieneksi. Olen ymmärtänyt, että juuri sen takia, kunta on hankkinut koulupalvelujen laajentamista varten raakamaata aivan koulun naapurista.
Ilmajoen kunnan brändäystä on kehitetty asukas- ja palvelukunnaksi. Kyläkouluja on 12, Miksi siis ei kehitetä Ilmajokea asuinkuntana. Toki se maksaa, mutta veronmaksajia on tulossa ja verotulojakin enemmän kuin yhdestä tai kahdesta kuntaan saadusta yrityksestä.
Ajatelkaapa kehittyvää Rengonharjun aluetta. Sinne on helppo yritystenkin asettua, kun tietävät sen, että työntekijöillä on helppo tulla asumaan lähelle; jalan tai pyöräillen töihin. Ja lapset tien toiselle puolen kouluun, eskariin ja päiväkotiin.
Toive Tynjälä
sosiaalineuvos
Ilmajoki
