Ilkan uutinen HAUS kehittämiskeskuksen koulutuksesta herättää ihmettelemään, että missähän se koulutus on viipynyt. Ollaanko jo myöhässä?
hmisten hätä toimeentulotukien saamisessa Kelan kautta osoittaa, kuinka helposti muutoksista joutuvat kärsimään tavalliset kansalaiset ja työntekijät. Kelan on esimerkki siitä, että säästöt pannaan toimeen liian nopeasti. Tavalliset ihmiset ovat joutuneet liian ahtaalle. Muutosten läpiviemiseen tarvitaan paljon enemmän ihmisiä kuin mitä kirjoituspöydän ääressä laskeskellaan.
Yhteistyö kuntien sosiaalitoimen ja Kelan välillä on ollut vaillinaista. Vasta jälkeenpäin on todettu, etteivät ihmiset pystykään täyttelemään netissä ohjeiden viidakossa omia anomuksiaan. Ohjausta ja neuvontaa olisi tarvittu enemmän. Olen ollut itsekin vaikeuksissa, kun olen yrittänyt täyttää Kelan sivuilla tarvittavia hakemuksia sähköisen reseptien määräämistä varten.
On puhuttu ’yhden luukun periaatteesta’, ja samalla toimeentuloasiassa on erotettu toisistaan perustoimeentulotuki ja harkinnanvarainen toimeentulotuki. Sekin on jo monimutkaista.
Mitä ilmeisemmin paljon tiiviimpää yhteistyötä ja joustavuutta tarvitaan eri toimijoiden ja eri organisaatioiden välillä. Kelan pääjohtaja Elli Aaltosen kanssa olen kyllä samaa mieltä, että tietotekniikan avulla löydämme taloudellisen tavan palvella ihmisiä. Ihmisten välistä kanssakäymistä kuitenkin tarvitaan, jos Kelan viisaan pääjohtajan ajatus keskittymisestä kolmeen ryhmään toteutetaan: syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät miehet ja pitkäaikaissairaat vanhukset. Uudenlainen kulttuuri julkisen, yksityisen ja kansalaisjärjestöjen välillä on tässä välttämätöntä.
LT Ulla Tulisalo
KD-ehdokas