Valitettavasti viimeaikaiset keskustelut ja selvitykset Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) agrologikoulutuksen siirtämisestä Seinäjoelle ei vastaa kysyntään aidosta ja ajanmukaisesta toimintaympäristöstä, kun asiaa tarkastellaan opiskelijoiden, opettajien ja maatalousyrittäjien näkökulmasta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että yritetään kuunnella päättäjiä ja muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä.
Luonnonvara-alan opiskelijat eivät halua siirtyä Seinäjoelle, vaan haluavat saada laadukasta opetusta siellä, missä aito toimintaympäristö on lähellä ja lisätä käytännön opetuksen määrää. SeAMK on kuitenkin vähentänyt käytännön opetusta entisestään ja kaavailee yksikön siirtoa Seinäjoelle vaikka oppilaitoksen alueella on loistavat ja ajanmukaiset puitteet käytännön opetuksen toteuttamiseen. Lypsyrobotti ja lypsyasema on esimerkiksi ollut jo reilut 10 vuotta, toisin kuin Kauhajoelle se tuli vasta vuosi sitten.
Mihin agrologeja sitten ollaan kouluttamassa, jos siirto Seinäjoelle tapahtuu; Pellolta pöytään? Mistä ammattitaito sieltä pellosta ja peltotöistä sitten ammennetaan, jos pellolla tai navetassa ei ikinä käydä? Eikö agrologin tarvitse osata tehdä käytännön töitä vaikka suurin osa valmistuvista siirtyy maatalousyrittäjiksi omalle tilalle eikä johtajaksi näyttöpäätteen taakse? Mihin teoreettinen tieto sitten sovelletaan, ellei tiedetä mitä tehdään itse ja mitä ulkoistetaan? Suurin osa nykypäivän maatalousyrittäjistä hoitaa tilan ydintoiminnot esim. lypsyn itse. Ulkoistaminenkaan ei ole ratkaisu, ellei asioita osata käytännössä.
Ihmettelen ammatillisena opettajana tätä lyhytnäköisyyttä ja ristiriitaisuutta, miksi toimintaympäristöä yritetään vaihtaa ruosteisiin tai lasisiin seiniin Seinäjoelle. Ilmajoella on laadukas opetus, toimivat rakennukset ilman homeongelmia ja loistavat puitteet käytännön opetukseen sekä tutkimukseen. Ilmajoki-lehdessä (23.3.) kerrottiin, että SeAMK:n Ilmajoen yksikköön ei olla investoitu 20-30 vuoden aikana. Nyt pitäisi investoida vaikka SeAMK:n kannalta Ilmajoen kampuksen toiminta maksaa liian paljon. Miksei olla investoitu vaikka aikaa ja mahdollisuuksia on ollut? Halua vaan ei ole Seinäjoella ollut.
Agrologikoulutuksen siirtäminen Seinäjoelle ei ole ilmajokisille ainoa huolenaihe. Samalla lopetetaan myös Sedun toisen asteen maatalousalan koulutus, koska oppilaitoksen kiinteistöjen kulut nousevat pilviin.
Uskottelu vain teoriaopetuksen siirtämisestä Seinäjoelle ja käytännön opetuksen jättämisestä Ilmajoelle on kuin vertaus keisarin uusista vaatteista. Niitä ei ole. Käytännön kontaktiopetuksen opintopisteiden määrä agrologien koulutuksessa lasketaan yhden käden sormin. Opetus ei parane laadukkaammaksi ja monipuolisemmaksi siirtämällä yksikkö Seinäjoelle ja vähentämällä käytännön opetusta. Tämä toivottavasti ei ole laadun mittari. Tällöin voidaan kysyä, kuka sen laadun määrittelee? Näköjään ei ainakaan opiskelijat ja opettajat.
Juha Ketola
Ilmajoki