Kuinka tehdä vaikeasta ja vakavasta kevyttä ja hauskaa? Wasa Teaterin syksyn ensimmäinen ensi-ilta, Tillsammans, pistää miettimään tätä.
Näytelmä perustuu ruotsalaisen elokuvaohjaaja Lookas Moodyssonin samannimiseen menetyselokuvaan vuodelta 2000.
Elokuvassa, kuten vaasalaisteatterin uutuusnäytelmässäkin, eletään vuotta 1975.
Alkuasetelmassa yksi päähenkilö, Elisabeth, jota näyttelee Tove Qvickström, on jättämässä väkivaltaisen puolisonsa ja muuttamassa kahden lapsensa kanssa Tukholman lähellä olevaan kommuuniin.
Idylli onnellisesta ydinperheestä murtuu. Neljän perheenjäsenen jakama koti vaihtuu elämään yhdessä monen muun kanssa.
1970-luvun kommuunielämään kuuluivat ihanteet yhteisöllisyydestä, tasa-arvosta ja vapaudesta, mutta aivan ideaalisesti eivät asiat tietenkään suju.
– Ehkä kaikkein vaikeinta on olla yhdessä, mutta samalla se on meille ihmisille ehkä kaikkein tärkeintä, Jesper Fransson toteaa.
Hän näyttelee esityksessä kolmea eri roolia, eli tarjoilijan, Erikin ja 14-vuotiaan Fredrikin roolit. Teinin rooli oli näistä vaikein näytellä.
– Hän on niin hermostunut ja jännittynyt.
Ajankohtainen näytelmä
Wasa Teaterin syyskauden avaava näytelmä osuu yhteiskunnallisesti ajankohtaiseen aiheeseen. Yksinasuminen on yleistynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Samaan aikaan yksinäiseksi itsensä kokevien määrä on noussut, ja yksinäisimmiksi itsensä kokevat nuoret ja nuoret aikuiset.
– Nyt Helsingissä osa ystävistäni ja tutuistani muuttaa yhteen asumaan, koska ovat kyllästyneitä olemaan niin paljon yksin, Fransson kertoo.
Lisäksi pari- ja lähisuhdeväkivalta, myös lapsiin kohdistuva, kasvaa Suomessa selvästi.
Näytelmän Wasa Teateriin ohjannut Jarno Kuosa kiinnostuikin Moodyssonin elokuvasta sen ajankohtaisuuden vuoksi.
– Vaikka se sijoittuu 1970-luvulle, on tuossa ajassa paljon samaa meidän aikamme kanssa. Silloin oli öljykriisi ja Palestiinan tilanne. Kuinka olla ihminen vaikeassa maailmantilanteessa? Kuinka olla yhdessä toisten ihmisten kanssa? ohjaaja pohtii.
Tunteet keskiössä
Kuosa halusi kertoa Lookas Moodyssonin käsikirjoittaman tarinan tunteiden kautta.
– Tässä näytelmässä korostuu elokuvaa enemmän näyttelijöiden osuus, ja heidän kauttaan tapahtuva tunteiden ilmaisu.
Se näkyy esimerkiksi perheen isän ja lasten ravintolakohtauksessa.
Isällä on selvästi vaikeuksia itsensä ja tunteidensa kanssa, ja lopulta virkavalta tulee paikalle. Lapset kutistuvat kohtauksessa lähes äänettömiksi ja hyvin pelokkaiksi – vahva tunnetila sekin.
Toisissa kohtauksissa ollaan porukalla yhdessä, pelataan jalkapalloa ja katsotaan televisiota. Ääntä on ja erimielisyyksiäkin syntyy, mutta silti meno on elämänmakuista ja pirskahtelevaa.
Naurat, ja mietit miksi
Perheen tyttären Evan roolia tekevän Julia Johnssonin mukaan kaikki näytelmässä tapahtuva voisi tapahtua nytkin, missä ja milloin tahansa.
– Ei kaikilla perheillä Vaasassakaan mene hyvin. Tämä näytelmä toivottavasti avaa silmiä ja auttaa ymmärtämään, mitä ympärillämme tapahtuu.
Hän pitää näytelmän tarinaa surullisena, mutta siten, että surua katsotaan ja koetaan koko ajan komiikan kautta.
Samaa sanoo näyttelijä Silans Lorenz, joka tekee Evan veljen roolin.
– Näytelmän jokainen kohtaus on samaan aikaan koominen ja surullinen, Lorenz toteaa.
– Naurat ja huomaat, että eihän tässä oikeastaan ollutkaan mitään hauskaa, teatterin myyntipäällikkö Simo Ventus sanoo sivusta, ja mainitsee vielä, että jo miltei puolet Tillsammans-esityksen lipuista on myyty, vaikka ensi-ilta on vasta tulossa.
Tillsammans-näytelmän ensi-ilta Wasa Teaternissa 19.9.2026.
