Työmarkkinakeskusjärjestöt pohtivat lomarahaan 25–30 prosentin leikkausta. Lännen Median hankkimien tietojen mukaan neuvottelupöydässä pyöritelty lomarahan leikkaus olisi määräaikainen ja sen kesto olisi kolme vuotta.
Lomarahan suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Jos siis keskimääräinen kuukausiansio on 3 000 euroa, lomaraha on 1 500 euroa. Jos lomarahasta leikattaisiin 30 prosenttia, nettomenetys per vuosi olisi palkansaajalle 270 euroa.
Lomarahan maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Palkansaajalla ei siis ole oikeutta lomarahaan ilman erillistä sopimusta. Arvioiden mukaan noin 10 prosenttia palkansaajista on sen ulkopuolella.
Palkansaajille määräaikainen leikkaus olisi helpommin nieltävissä kuin pysyvä heikennys etuuksiin. Määräaikainen leikkaus olisi myös juridisesti pysyvää helpommin sovellettavissa.
Lomarahan 30 prosentin leikkauksen vaikutus yksikkötyökustannuksiin olisi noin 1,1 prosenttia. Jos työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat lomarahan leikkauksesta, kyseessä olisi iso palanen työmarkkinakeskusjärjestöjen paketissa.
Lännen Media on jo aiemmin kertonut, että neuvottelupöydällä on muiden muassa helatorstain muuttaminen työpäiväksi ja työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun siirtäminen aiempaa enemmän palkansaajien maksettavaksi.
Palkatonta sairauskarenssipäivää ei enää ole pöydällä.
Yhtenä vaihtoehtona on leikata 20 prosenttia sairausajan palkasta enintään viideltä päivältä.
Hallitus on esittänyt, että työmarkkinakeskusjärjestöjen pitäisi tähdätä yksikkötyökustannusten alentamiseen noin viidellä prosentilla. Paketilla voitaisiin korvata hallituksen niin sanotut pakkolait.
Palkansaajille kynnyskysymys on, saadaanko samaan pakettiin myös sovittua ainakin päälinjaukset paikallisen sopimisen edistämisestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ainakin toistaiseksi halunnut pitää paikallisen sopimisen eri pöydässä. Siitä neuvotellaan hallituksen johdolla kolmikantaisesti.
KIRSI HÖLTTÄ / LÄNNEN MEDIA