Yhteismökki kuulostaa monen mielestä mahtavalta ajatukselta: Jaetaan menot ja työkuorma, jotta jokainen saa nauttia mökistä kohtuuhinnalla ja pienemmällä vaivalla.
Todellisuus saattaa kuitenkin olla toisenlainen. Yksi kokee olevansa ainoa, joka siivoaa. Toinen ihmettelee, miksei kukaan muu tyhjennä huussia. Kolmas miettii, miksi oma perhe ei ikinä pääse viettämään mökkijuhannusta.
Entäpä se, kun joidenkin mielestä kuluja ei tarvitse tasata, sillä vakavaraisin voi maksaa kaiken.
Kiinteistöriitoihin perehtyneellä asianajajalla on vain yksi neuvo:
– Sopikaa asioista kunnolla. Suullinen sopiminen on jo hyvä alku. Parasta olisi kirjata sovitut asiat, Sami Laaksonen Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy:sta kannustaa.
Kaikkia erimielisyyksiä on Laaksosen mukaan mahdotonta ennakoida, mutta tyypillisimmät riidanaiheet ovat hänen mukaansa helposti lueteltavissa. Ne ovat tavallisia ja arkisia asioita.
– Yleisimmin ärsyynnytään mökkiviikkojen epätasaisesta jaosta ja rahasta. Ainakin käyttöoikeuksista, kustannuksista ja korjaustarpeista olisi hyvä puhua ennakkoon yksityiskohtaisesti.
Riitoja syntyy paitsi erilaisista käyttötavoista myös erilaisista tulevaisuudennäkymistä. Vähän hankalassa tilanteessa ollaan, kun toinen haluaa rakentaa esimerkiksi terassin ja toinen ei näe mitään syytä siihen.
– Jos terassista haaveileva rakentaa sen omin nokkinensa ja omilla rahoillaan, hänen on vaikeaa myöhemmin vaatia muita osallistumaan kuluihin, Laaksonen selittää.
Yhteismökkien peruskorjaaminen tyssääkin helposti kokonaan, jos omistajien tarpeet ja investointihalut eivät ole yhteneväisiä.
Kimppamökin osaomistajiksi päädytään usein perinnön myötä.
Sukulaisuus ei aina helpota yhteiseloa. Perintömökkiin liittyy helposti paljon tunteita ja lapsuuden kuumat kesät siivittävät uskomaan, että lomapäivät yhteisomistuksessa olevassa mökissä olisivat yhtä auvoisia.
Yhteisomistus muuttuu kuristavaksi, jos sopu ei säilykään. Omasta osuudesta luopuminen on nimittäin hankalaa, elleivät muut osapuolet suostu lunastamaan myyntiin tulevaa osuutta.
Mökkiosuudelle löytyy Sami Laaksosen mukaan harvoin ulkopuolista ostajaa.
– Varsinkin, jos ollaan jo perinnönjaossa erimielisiä asioista, ei yhteisomistajuus ehkä ole hyvä ajatus, Laaksonen naurahtaa.
Laaksonen neuvookin pohtimaan jo etukäteen, onko mökin perinnöksi jättäminen yhteisesti kaikille perillisille tarpeellista, jos mökkeily ei kiinnosta kaikkia heitä yhtä paljon.
Miten osuudestaan sitten pääsee eroon, jos muut eivät halua ostaa luopujan osuutta?
– Laki antaa mahdollisuuden purkaa yhteisomistajuus, Sami Laaksonen sanoo.
Oikeus voi määrätä uskotun miehen myymään koko kesämökkikiinteistön, ellei sopua saada muuten aikaan. Mökki tulee silloin yleiseen myyntiin, ja rahat jaetaan omistajien kesken.
Joku myyjistäkin voi ostaa kiinteistön, kunhan tarjoaa parhaan hinnan.
Parhaimpana yhteismökkiratkaisuna Sami Laaksonen pitää yhtiömuotoista mökkiä, jossa osakkailla on osakemääränsä mukainen tai muu osakassopimuksessa sovittu käyttöoikeus. Tällainen onnistuu, kun ollaan vasta hankkimassa kiinteistöä. Perintönä siirtyvän kiinteistön yhtiöittäminen on mutkikkaampaa.
– Yhtiömuoto sopii erityisen hyvin isoille porukoille. Se antaa mahdollisuuden sopia esimerkiksi lunastusoikeuksista ja sopimukseen voidaan kirjata ehtoja ulkopuoliselle myymisestä, hän selittää.