Useiden Kemijoen ja Iijoen voimalaitosten on suunniteltava rakenteet, joiden avulla lohet ja meritaimenet pääsevät patojen ohi Kemijoen vesistöön, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
Voimalaitosten omistajien pitää myös suunnitella rakenteet, jotka mahdollistavat kuteneiden kalayksilöiden sekä smolttien eli vaeltavien kalanpoikasten vaelluksen mereen.
Lisäksi aluehallintoviraston päätös sisältää istutusvelvoitteita, jotka koskevat muun muassa siikaa, paikallisia virtakutuisia sisävesikaloja, lohta ja meritaimenta. Yritysten pitäisi siis istuttaa kaloja ja kustantaa se itse. Päätös koskee Kemijoki Oy:tä ja PVO-Vesivoimaa.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto muutti päätöksellään Kemijoen, Raudanjoen ja Iijoen yli 40 vuotta vanhoja voimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevia päätöksiä. Muutosta haki Lapin ely-keskus.
– Olosuhteet vaelluskaloille ovat erilaiset kuin silloin, kun edellisiä velvoitepäätöksiä on tehty. Erityisesti arviot jokien tuottamista poikasmääristä ovat nousseet, sanoo STT:lle Lapin ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsunen.
Muun muassa puutavarauiton päättyminen ja jokialueiden kunnostaminen ovat vaikuttaneet kalojen selviytymiseen.
– Uuden tiedon mukaan potentiaalia on merkittävästi enemmän kuin aikoinaan arvioitiin. Toisaalta merellä kalojen selviytyminen on huomattavasti heikentynyt, Tertsunen sanoo.
Uutta tietoa on kertynyt
Tertsusen mukaan vuosikymmenten kuluessa on saatu myös uutta tietoa kalateistä ja vaelluskalojen palauttamisesta. Lisäksi teknisiä toimenpiteitä kalojen palauttamiseksi pystytään tekemään aivan eri tavalla kuin 40 vuotta sitten.
Kemijoki padottiin pääosin 50-luvulla ja Iijoki 60-luvulla. Samalla muun muassa lohi katosi niistä. Nyt tarkoituksena on palauttaa kalojen luontainen elinkierto. Kalojen palauttaminen jokiin on ollut työn alla viimeksi kuluneet parikymmentä vuotta.
Aluehallintoviraston nyt antama ratkaisu ei koske kalateiden rakentamista, vaan asia ratkaistaan erikseen vesilupahakemuskäsittelyssä. Tätä ennen on selvitys- ja suunnitteluvaihe, jonka pohjalta voimalayritysten pitäisi tehdä varsinainen hakemus, jossa ne esittelevät muun muassa suunnitelmat kalateiden rakentamiseksi. Päätös velvoittaa yhtiöt laittamaan vireille lupahakemukset kalateiden rakentamiseksi.
Asia oli aluehallintoviraston käsittelyssä vuodesta 2017 lähtien. Apulaisoikeuskansleri katsoi helmikuussa, että asian käsittely oli viivästynyt aiheettomasti Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.
Voimayhtiöt vastustavat
Vesivoimaa tuottavat yhtiöt ovat vastustaneet muutoksia. Helsingin Sanomat kertoi syksyllä 2017, että Kemijoen vesivoimayhtiöt vaativat Lapin ely-keskuksen hakemuksen hylkäämistä jo ennen kuulemisia. Kemijoki-yhtiön ja PVO-Vesivoiman perusteluna oli se, että velvoitteiden toteuttaminen aiheuttaisi erittäin merkittäviä kustannuksia.
Kalatalouspäällikkö Tertsunen kertoo, että Pohjois-Suomen kalatalousviranomaisena toimiva Lapin ely-keskus on varautunut siihen, että asia pitkittyy valitusprosessin vuoksi. Ely-keskuksella ja yrityksillä on eriäviä näkemyksiä muun muassa kalojen istutusmääristä, kertoimista, joilla istutuksia lasketaan sekä kustannuksista.
– Ely-keskus odotti, että päätöksessä olisi määritelty esimerkiksi läpäisyprosentti eli se, kuinka monen kalan pitää päästä kulkemaan kalatietä pitkin. Olisimme ylipäätään odottaneet enemmän reunaehtoja jo suunnitteluvaiheelle.
Tertsusen mukaan ely-keskus perehtyy siihen, onko sen syytä tehdä asiassa valitusta. Valituksetkaan eivät hänen mukaansa kuitenkaan estä yhteisiä kehittämishankkeita.
– Kehitystä ja tutkimusta ei voi laittaa missään tapauksessa jäihin.
PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli kertoo STT:lle, että päätökseen perehtyminen vie aikaa.
– Jatkotoimenpiteistä emme ole sopineet, niistä päätetään myöhemmin. Olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että kaikki ely-keskuksen vaatimukset eivät menneet päätöksessä läpi, Pulli sanoo.
Kemijoki-yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Timonen toteaa, että ennen päätöksiä jatkotoimenpiteistä on yhtiössä tutustuttava laajaan päätöstekstiin huolellisesti.
– Aluehallintoviraston päätös on samansuuntainen Kemijoki Oy:n vaelluskalastrategian kanssa, ja olemme tyytyväisiä, että aluehallintovirasto on merkittäviltä osin jakanut meidän ja muiden vesivoimatoimijoiden näkemyksen siitä, että Lapin ely-keskuksen hakemuksessa on ollut merkittäviä puutteita.
Kemijoki-yhtiön vapaaehtoisen vaelluskalatyön tavoitteena on Timosen mukaan luonnon monimuotoisuuden edistäminen luontaista lisääntymistä tukemalla. Aluehallintoviraston päätös kuitenkin moninkertaistaisi istutusvelvoitteet, mikä Timosen mukaan mietityttää asiassa.
– Perusteluihin on tutustuttava huolellisesti, hän toteaa.
Aluehallintoviraston päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen syyskuun alkupuolelle saakka. Ratkaisun jälkeen voi hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valitusprosessi voi kestää kaikkinensa useita vuosia, kerrotaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta STT:lle.
---
Juttua on korjattu klo 20.46. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Kemijoki ja Iijoki padottiin noin 80 vuotta sitten. Kemijoki padottiin pääosin 50-luvulla ja Iijoki 60-luvulla.
