Lintuinfluenssaepidemia on jonkin verran rauhoittunut Suomessa, kertoo Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen STT:lle. Epidemian taustalla Suomessa on esimerkiksi runsas turkistarhojen määrä.
Lintuinfluenssatartuntoja on havaittu tähän mennessä 21 turkistarhalla. Tähän mennessä noin 84 000 eläintä on määrätty lopetettavaksi kahdeksalla eri tilalla. Näistä kuudella määrättiin kaikki eläimet lopetettavaksi ja kahdella vain osa. Lopuilla tartuntatiloista lopetuksia ei ole joko määrätty tai niiden tarpeen arviointi on vielä kesken.
– Uusia tartuntatiloja todetaan harvemmin kuin aiemmin. Tällä hetkellä on tutkittavana neljän uuden tarhan näytteet. Niiden tulokset valmistuvat tällä viikolla, Laaksonen sanoo.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemat lintuinfluenssan takia ovat vähentyneet. Tänä vuonna on kuitenkin kuollut tuhansia luonnonvaraisia lintuja tautiin.
– Joukkokuolemat ovat vähentyneet selvästi siitä, mitä ne olivat vielä muutama viikko sitten. Tänä vuonna on havaittu 25 luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssatapausta, joiden joukossa on myös joukkokuolemia.
Siipikarjatiloilla ei ole havaittu Laaksosen mukaan yhtään tartuntatapausta. Tauti ei ole myöskään tarttunut ihmiseen.
Kahdella turkistarhalla on havaittu virusmuunnoksia
Lintuinfluenssaepidemiaa ei ole havaittu Laaksosen mukaan näin suuressa määrässä turkistarhoja muualla Euroopassa kuin Suomessa. Ensimmäinen tartunta turkistarhassa Suomessa havaittiin tänä vuonna 13. heinäkuuta.
Epidemia on ollut näin laaja Suomessa esimerkiksi siksi, että turkistarhoja on paljon.
– Lisäksi luonnonlintujen joukkokuolemia on sattunut juuri turkistarha-alueilla. Kaikilla tarhoilla ei ole myöskään ollut riittävää suojausta luonnonlintuja vastaan. Luonnonlintuja ei saisi päästää kosketuksiin turkiseläinten kanssa, Laaksonen sanoo.
Kaikki turkistarhoissa havaitut tartunnat on todettu tähän mennessä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.
Laaksosen mukaan kahdella turkistarhalla on tähän mennessä havaittu virusmuunnoksia, jotka lisäävät viruksen sopeutumista nisäkässoluun.
– Nämä muunnokset eivät kuitenkaan lisää vielä lintuinfluenssaviruksen tarttumisherkkyyttä ihmiseen.
Tartuntatiloilla olevat minkit lopetetaan
Ruokavirasto suunnittelee tällä hetkellä laajempaa näytteenottoa lintuinfluenssan varalta useammille turkistarhoille. Tähän mennessä näytteenotto on riskiperusteista.
Ruokavirasto ei ole tällä hetkellä laajentamassa toimenpiteitä lintuinfluenssaepidemiaa vastaan muilta osin. Uusia toimenpiteitä voidaan kuitenkin harkita, mikäli tilanne huononee. Näin voi esimerkiksi käydä, jos taudista ilmenee ihmiselle vaarallisempia muunnoksia tai jos tartunnat lisääntyvät.
– Uusia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi laajemmat eläinten lopetukset tarhoilla, joilla on ilmennyt tai epäillään lintuinfluenssaa.
Nykyinen toimintamalli on, että jos tartuntatilalla on minkkejä, ne määrätään kaikki lopetettavaksi. Sen sijaan lopetuspäätös on jätetty toistaiseksi tekemättä joillakin kettu- ja supikoiratarhoilla, joilla eläinten kuolleisuus ja tartuntaoireet ovat jo loppuneet.
Ruokavirasto ei näe tarvetta tarhauksen kieltämiselle
Julkisessa keskustelussa on pohdittu jonkin verran sitä, pitäisikö turkistarhojen toiminta esimerkiksi kieltää lintuinfluenssavaaran vuoksi. Esimerkiksi saksalainen virologi ja professori Isabella Eckerle otti asiaan kantaa viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) viime viikon torstaina.
– Mielestäni nämä tarhat pitää sulkea ja kyseisten eläinten tarhaaminen on lopetettava. Tämä on tulella leikkimistä, ja avittaa virusta siirtymään nisäkkäisiin, Eckerle kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Turkistarhauksen kieltäminen ei ole Laaksosen mukaan välttämätöntä nykyisen epidemian kannalta. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos epidemia pahenee.
– Turkistarhauksen kieltäminen olisi iso ja järeä toimenpide. Tällä hetkellä Ruokavirasto ei ole suositellut sitä ministeriölle, mutta kanta voi toki muuttua.
Laaksonen korostaa, että turkistarhojen terveysturvallisuutta tulee parantaa. Tähän kuuluu esimerkiksi riittävä suojaus luonnonlintuja vastaan.
Turkistarhoilla ammuttiin poikkeuslupien nojalla reilut 400 lintua
Lintujen metsästyksen poikkeuslupia lintuinfluenssatilanteen suitsimiseksi käytettiin reilut 400, kertoo Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Ohto Salo.
Suomen riistakeskus myönsi heinäkuun lopulla turkiseläintarhojen läheisyyteen poikkeuksellisen määrän, lähes 10 000 poikkeuslupaa lintuinfluenssan aiheuttamien vahinkojen estämiseksi.
Riistapäällikön mukaan vajaan viikon kestänyt metsästyskausi meni odotusten mukaisesti, ja tarhakohtaiset pyyntimäärät olivat pieniä. Poikkeusluvan nojalla lintuja ammuttiin kahdellakymmenellä turkistarhalla, Salo kertoo.
Riistakeskuksen poikkeuslupa koski nimenomaan rauhoittamattomia lintuja. Salo kertoo, että eniten tapettiin naakkoja, variksia ja harmaalokkeja. Merilokkeja, kesykyyhkyjä ja räkättirastaita ei ammuttu ollenkaan.
Hyödynnettyjen poikkeuslupien määrät jäivät pieniksi verrattuna myönnettyjen lupien määrään. Riistakeskus oli asettanut ehtoja luvan käyttämiselle.
– Ymmärrän asian itse niin, että kun jossain aletaan ampua lintuja, ne kaikkoavat alueelta. Pelotevaikutus on suuri, Salo kertoo.
Turkiseläimet ja luonnonlinnut pidettävä erillään
Riistapäällikkö kertoo myös, että lintujen ampuminen on vasta äärimmäinen keino ratkaisuksi tilanteeseen. Pääperiaate on pitää turkiseläimet ja luonnonlinnut erillään, jotta ne eivät pääse tekemisiin keskenään.
– Tarhat käyttävät esimerkiksi lintuverkkoja ja äänikarkotteita, myös muita eläinten suojaustapoja. Ampumiseen lähdetään vasta, kun muut keinot on käytetty, hän kertoo.
Ruokaviraston mukaan myönnetyt luvat olivat ylimitoitettuja. Salon mukaan tämä otettiin riistakeskuksella huomioon ja lintumääriä vähennettiin tämän vuoksi.
Lintujen metsästyskausi on alkamaisillaan. Esimerkiksi sepelkyyhkyn metsästys alkaa torstaina. Metsästäjien tulee kuitenkin ottaa huomioon leviävä lintuinfluenssa.
Suomen riistakeskus arvioi heinäkuussa myönnetyn poikkeuslupamäärän olevan riittävä torjumaan vahinkoja.
– Onko leviäminen ehkäisty? Siitä on vaikea sanoa mitään, Salo sanoo.