Vaikka pienissä yrityksissä työskentelevien työntekijöiden irtisanomista yksilöllisistä syistä helpotetaan, ketään ei voida jatkossakaan irtisanoa pelkän pärstäkertoimen perusteella.
Näin vakuutti työministeri Jari Lindström (sin.), kun hän esitteli hallituksen kehysriihessä päättämiä työllisyystoimia.
Irtisanomisen helpottamisella haetaan työllistämiskynnyksen madaltamista alle 20 työntekijän yrityksissä. Tähän päädyttiin, koska paikallisen sopimisen lisäämisestä ei saatu ratkaisua palkansaajakeskusjärjestöjen uhattua vastatoimilla.
–Pienissä yrityksissä koetaan suureksi riskiksi, jos rekrytointi menee pieleen. Katsotaan, mitä siinä on tehtävissä, jotta yritykset uskaltaisivat palkata ensimmäisen ja seuraavan työntekijän, Lindström sanoi.
Lindström ei usko irtisanomisten helpottamisen johtavan mielivaltaan, koska lait ja kansainväliset sopimukset asettavat irtisanomisille ehtoja.
–Mutta työn tekemisen edellytykset ovat pienessä yrityksessä erilaiset, jos esimerkiksi autonkuljettaja menettää ajokorttinsa. Isossa yrityksessä voidaan helpommin järjestää korvaavaa työtä.
Samaan hengenvetoon halutaan Lindströmin mukaan selvittää kollektiiviperusteisten irtisanomisten ehtojen toimivuus. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tehtävien joukkoirtisanomisten sanotaan olevan Suomessa helpompia kuin monissa muissa maissa.
Hallitus asettaa yhden tai useamman selvityshenkilön arvioimaan tältä osin yt-lain toimivuutta.
Nuorten pääsyä työmarkkinoille hallitus helpottaa sallimalla vähintään kolme kuukautta työttömänä olleiden alle 30-vuotiaiden työllistämisen määräajaksi ilman, että määräaikaisuudelle pitää olla erityisen peruste. Aiemmin samantyyppisesti on jo helpotettu pitkäaikaistyöttömien työllistämistä.
Tämä koulutus kelpaa aktiivimalliin
Työttömyysturvan kiistellyn aktiivimallin toimivuutta hallitus parantaa lisäämällä TE-toimistojen henkilökuntaa runsaat 200 ja työllisyysmäärärahoja 11,2 miljoonaa euroa.
Aktiivisuuden osoittamisessa otetaan tulevaisuudessa huomioon työnantajan irtisanottaville järjestämä koulutus ja valmennus sekä ammattiliittojen, -järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen ja esimerkiksi kuntien järjestämä työllistymistä tukeva toiminta. Sen pitää kuitenkin olla julkisista varoista rahoitettua ja työllistymistä tukevaksi TE-toimistossa todettua.
25 vuotta täyttäneille työttömille tulee mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella kuusi kuukautta ilman viranomaisen harkintaa siitä, ovatko opinnot pää- vai sivutoimisia. Opiskelun pitää antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa, ja se kerryttää myös aktiivimallin vaatimuksia. Muutokset tulisivat voimaan elokuun alusta.
Työttömyysturvan käyttämistä palkkatukeen ja starttirahaan jatketaan myös ensi vuonna ja maakuntauudistuksen toteuduttua vuodesta 2020. Lindströmin mukaan on saatu hyviä kokemuksia, kun raha seuraa tällä tavalla työtöntä.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää työttömänä työnhakijoina olevien työkyvyttömien määrän.Hallitus asettaa selvityshenkilöt selvittämään heidän palvelujensa tarvetta ja tekemään ehdotukset, joiden avulla heidät saataisiin heille paremmin soveltuviin palveluihin.
–Puhutaan, että noin 30–40 prosenttia työttömistä kuuluisi työvoimaviranomaisten arvion mukaan jonkun muun kuin työvoimapalvelun piiriin.
Lindströmin mukaan on resurssien haaskausta, jos heihin käytetään samoja työkaluja kuin kaikkiin muihin työttömiin.
Osana uusia kasvupalvelukokeiluja aloitetaan yhteistyössä kuntien ja palvelutuottajien kanssa tulosperusteinen hanke, joka tähtää osatyökykyisten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen.
Myös ikääntyvien työllistymistä ja työssä pysymistä pyritään edistämään. Lindströmin mukaan eläkeputki on tällöin keskusteluissa mukana, mutta nykyhallitus ei tule siihen puuttumaan.
Aki Taponen