Turun hovioikeus hylkäsi marraskuussa 2009 käräjäoikeuden syytteet siitä, että Liedossa lokakuussa 2007 olisi ollut kyseessä arvokuljetusryöstön yritys.
Hovioikeus katsoi, että miehet olivat lähteneet autoillaan liikkeelle, koska pakenivat lähestyviä poliiseja. Käräjäoikeuden tuomio perustui siihen, että miehet olivat lähteneet autoillaan liikkeelle suorittaakseen ryöstön ennen poliisin iskua. Käräjäoikeus tuomitsi kovat rangaistukset kuudelle raskaasti aseistautuneelle miehelle, tuomiot kevenivät hovioikeudessa.
Vielä Liedon tapahtumien aikaan törkeän ryöstön valmistelu ei rikoslain mukaan ollut rangaistavaa, vain törkeän ryöstön yrittäminen oli.
Hovioikeuden antaman Liedon tuomion aikaan Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Teijo Ristola arvioi, että lainsäädäntö mahdollistaa sen, että Suomesta on tullut rikollisten suosima suunnittelumaa. Poliisi oli pitkään vaatinut, että myös rikosten valmistelu tulisi rangaistavaksi.
Elokuussa 2013 rikoslain muutos astui voimaan, niin että vakavimpien rikosten valmistelustakin tehtiin rangaistavaa. Rangaistaviksi tulivat eräiden törkeimpien rikosten eli törkeän ryöstön, henkirikoksen, törkeän pahoinpitelyn ja panttivangin ottamisen valmistelu. Valmisteluna rangaistavaksi säädettiin myös näiden rikosten tekemisestä sopiminen.
Jo ennen elokuuta 2013 muun muassa huumausainerikosten, rahanväärennyksen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtävien rikosten valmistelu oli rangaistavaa.
Rangaistusvastuusta henkilö on vapaa, jos hän on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta tai estänyt sen jatkumisen.
Törkeän ryöstön valmistelun enimmäisrangaistus on kolme vuotta vankeutta. Valmisteluun katsotaan syyllistyneeksi, jos törkeän ryöstön tekemistä varten on pitänyt hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuten rikoksen tekemiseen erityisesti soveltuvaa apuvälinettä. Törkeän ryöstön valmistelusta voidaan tuomita myös henkilö, joka hankkii rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon.
HANNAMARI AHONEN / LÄNNEN MEDIA