Sunnuntaiaamu valkeni Libanonin pääkaupungissa Beirutissa rauhallisena, kertoo psykologi Nina Lyytinen puhelimitse. Käytännössä se tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että yö sujui ilman kuuluvia pommituksia.
Unta häiritsi silti Israelin droonien kovaääninen surina.
Lyytinen tietää nyt myös, miltä kuulostaa, kun Israelin koneet rikkovat äänivallin Libanonin taivaalla. Ääni on hänen mukaansa hieman samanlainen kuin pommituksissa.
– Sehän on todella järkyttävä ääni. En osannut kuvitella, minkälainen se on, ennen kuin kuulin sen viime viikolla, Lyytinen sanoo STT:lle.
Israel teki tuolloin ylilentoja pelottelutarkoituksessa äärijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin televisiopuheen aikana. Nyt Nasrallah on kuollut Israelin iskussa, ja Libanonissa odotetaan pelon ja epävarmuuden vallassa, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Tilanne Libanonissa on kärjistynyt viimeisten parin viikon aikana Israelin ja Hizbollahin konfliktin kiristyessä. Ensin maassa nähtiin Hizbollahin käyttämien viestintälaitteiden räjähdyksiä, joiden tekijänä on laajasti pidetty Israelia. Viimeisen viikon ajan Israel on tehnyt maahan kiivaasti ilmaiskuja.
Hiljaisetkaan hetket eivät tuo ihmisille turvaa, vaan ennemminkin nostavat mieleen sen, että kohta jossain rysähtää, Lyytinen kuvailee.
"Nyt tulet heti kotiin"
Lyytinen on Libanonissa tekemässä vapaaehtoistyötä palestiinalaispakolaisten parissa Psykologien sosiaalinen vastuu -järjestön kautta. Hän on tehnyt vapaaehtoistyömatkoja Libanoniin vuodesta 2008 lähtien.
Puolitoista viikkoa sitten maahan saapunut Lyytinen kertoo, että jo tämänkin matkan aikana pelko, turvattomuus ja varuillaan olo ovat lisääntyneet. Esimerkiksi heti Israelin ilmoitettua Nasrallahin surmaamisesta Lyytinen sai puhelun libanonilaiselta ystävältään.
– Ystävältä tuli soitto, että nyt tulet heti kotiin, koska ei tiedetä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Myös kodeistaan paenneiden suuri määrä on muuttanut ilmapiiriä. Israelin perjantaisia pommituksia Beirutin eteläisestä lähiöstä paenneiden ihmisten määrä keskustan kaduilla oli Lyytisen mukaan lauantaiaamuna järkyttävä.
Aiemmin Lyytisen työ Libanonissa on ollut ensisijaisesti palestiinalaisten perheneuvola-, päiväkoti- ja sosiaalityöntekijöiden kouluttamista, mutta tänä vuonna se on tilanteen kriisiytymisen myötä painottunut heidän psykososiaaliseen tukeensa. Lyytinen on tavannut myös Israelin iskuja paenneita libanonilaisia, joita on hakeutunut muun muassa palestiinalaispakolaisten leireille.
Libanonissa elää YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA:n arvion mukaan noin 250 000 palestiinalaispakolaista. Ensimmäiset heistä saapuivat maahan jo 1940-luvulla.
Lisäksi Libanonissa on arviolta noin 1,5 miljoonaa syyrialaispakolaista.
Kriisien kerrostumaa
Tuoreimpien väkivaltaisuuksien lisäksi Libanonin lähihistoriasta löytyy lukuisia kriisejä ja traumaattisia tapahtumia. Ihmisten mielissä on vieläkin esimerkiksi edellinen sota Israelin ja Hizbollahin välillä vuonna 2006.
– Nuoret aikuiset kuvaavat esimerkiksi sitä, että vaikka he ovat olleet silloin lapsia, ne pommitusten äänet palaavat mieleen, kun he kuulevat niitä nyt, Lyytinen sanoo.
Libanonin hallinto on hyvin heikoissa kantimissa, ja valtavan talouskriisin seurauksena lähes puolet maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Kuten muuallakin, myös Libanonissa kärsittiin koronapandemiasta, ja lisäksi vuonna 2020 maata järkytti räjähdys Beirutin satamassa, jossa kuoli yli 200 ihmistä.
Lisäksi pakolaisleireillä on ollut vuosien varrella sisäisiä jännitteitä ja väkivaltaisuuksia.
Viimeisimpänä pelkoa ja huolta on Libanonissa kasvattanut viime syksynä alkanut Gazan sota.
– Ihmisillä on kokemus, että gazalaisia systemaattisesti tapetaan. Palestiinalaisilla ja libanonilaisilla on täällä olo, että he ovat seuraavat, Lyytinen sanoo.
Pakolaisleiriltä pakoon
Pelon ja epävarmuuden lisäksi ihmiset kokevat Lyytisen mukaan lamaannusta jälleen uuden kriisin edessä. Ihmiset kokevat myös avuttomuutta, kun heikossa asemassa olevia ihmisiä on paljon, ja samaan aikaan auttamisresurssit heikkenevät.
Sekä libanonilaisten että Lyytisen pitämiin työpajoihin osallistuneiden palestiinalaisten keskuudessa on noussut hänen mukaansa esiin myös suurta vihaa ja surua siitä, että maa tuhotaan.
Palestiinalaispakolaiset puolestaan ovat voineet joutua lähtemään pakoon pakolaisleiristäkin.
Kun ihmiset käyvät läpi näin suuria ja vakavia kriisejä, miten heitä oikein voi auttaa jaksamaan?
– Minun tärkein tehtäväni on oikeastaan kohdata ja kuunnella ihmisiä, olla läsnä, Lyytinen sanoo.
Hän pyrkii myös antamaan ihmisille mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, joihin he voivat vaikuttaa – olivat ne kuinka pieniä tahansa.
– Palestiinalaisilla on niin paljon asioita, mihin he eivät pysty vaikuttamaan. Nämä voivat tuntua kauhean pieniltä asioilta... Mutta jos he kysyvät vaikka, voiko tauko olla 15 minuuttia aikaisemmin, niin jos se onnistuu, pidetään se tauko.
Arjen rutiineja ja yhdessäoloa
Kriisin keskellä jaksamista auttaa Lyytisen mukaan myös arjen rutiinien ylläpito, jos se on vielä mahdollista. Toinen tärkeä selviytymistä tukeva asia on yhteisöllisyys.
– Vaikka ei välttämättä ole täysin turvassa, niin se, että ollaan yhdessä, auttaa selviytymään.
Toisten auttaminen korostuu Lyytisen mukaan Libanonissa paljon. Hän lisää, että tutkimusten mukaan avun antaminen lisää myös omaa hyvinvointia.
Vetämissään työpajoissa Lyytinen on teettänyt myös esimerkiksi hengitysharjoituksia, joilla kehon vireystilaa saadaan hetkeksi laskettua. Lisäksi hän on tuonut työpajoihin mukaan myös leikkiä ja sitä kautta naurua, vaikka vain lyhyen hetken ajaksi.
– Ihmiset ovat kokeneet tosi tärkeänä, että hetkeksi unohtuu se ympäröivä maailma.
Työpajoissa pyritään toisaalta myös kohtaamaan ikäviä tunteita ja käydään läpi niitä asioita, jotka kuormittavat sillä hetkellä kaikkein eniten.
Kaikissa Lyytisen tapaamissa ryhmissä on kuitenkin tulevaisuutta mietittäessä noussut esiin myös toivo.
– Toivo on olemassa, ja se on yksi tärkeä asia selviytymisen kannalta.
