Kokkolalainen Erkko Saviaro viritti lennokin alla olevan kuminauhan kireälle, ja antoi sen 9-vuotiaalle tyttärelleen Klaralle.
Lennokki lähti Klaran käsistä kuin lintu pöntöstä. Se nousi kuminauhavedon voimalla hallin kattoon, kunnes veto loppui. Sen jälkeen lennokki aloitti hitaan laskeutumisen ympyrää kiertäen hallin tekonurmelle.
Tytön silmistä tuikki ilo, kun hän sai kuminauhamoottorilla toimivan laitteen pysymään kokonaiset puolitoista minuuttia Pietarsaaren Tellushallin ilmatilassa.
– Se oli tämän lennokin uusi ennätys, isä Erkko Saviaro kehui tytärtään.
Saviarot osallistuivat Pietarsaaren Seudun RC-lentäjien järjestämään perinteiseen lennokkien sisälennätystapahtuman.
Klara Saviaro on vasta lennokkiharrastuksensa alkutaipaleella. Toista äärilaitaa edustaa kälviäläinen Lassi Nurila, joka on voittanut useita Suomen mestaruuksia, Maailman cupin kisoja ja Pohjoismaiden mestaruuksia.
Viime kesänä hän sijoittui EM-kisoissa toiseksi. Nurilan mukaan lennokkiharrastuksessa ei ole oikotietä menestykseen.
– Tärkeintä on pitkäjänteisyys. Täytyy jaksaa harjoitella useita vuosia, Nurila opastaa harrastuksesta kiinnostuneita.
Nurila näytti yleisölle mallia radio-ohjattavan sisätaitolennokin lennättämisessä. Mestarin ohjauksessa lennokki otti silmukat, suorat osat ja kierteet tyylipuhtaasti.
– Minua kiinnostaa lennokkiharrastuksessa lähinnä ulkona tapahtuva kilpaileminen. Pietarsaaren tapahtumaan tulin lähinnä vain tapaamaan kavereita, selvitti Nurila.
Tellushallin tapahtuma keräsi alan harrastajia ympäri Suomea.
Suomalaiset lennokkiharrastajat ovat menestyneet myös lajin MM-kisoissa. Kolme vuotta sitten Suomen joukkue sai MM-pronssia ja viime vuonna MM-hopeaa.
Yksi kisajoukkueen jäsen, lempääläinen Kimmo Kaukoranta, osallistui Tellushallin tapahtumaan.
Kaukorannan mukaan palkitsevinta on saada kuviot onnistumaan toivotulla tavalla.
– Täydellisyyttä ei voi koskaan saavuttaa, mutta siihen pyritään, sanoo Kaukoranta.
Lennokkiharrastus kehittää erityisesti geometrian tajua. Liikkeet koostuvat esimerkiksi kaarteista ja ympyröistä.
– Jos kuviosta tulee stop-merkin muotoinen, se ei varmaankaan ole kovin hyvä ympyrä, sanoo Kaukoranta.
Kaukorannan mukaan lennokkeja voi harrastaa monenlaisella budjetilla.
– Pellonreunalla lennättäminen ei varmasti maksa montaa sataa euroa vuodessa. Jos homma lähtee oikein lapasesta, siihen saa uppoamaan vaikka kuinka paljon rahaa, sanoo Kaukoranta.
Tellushallissa nähtiin koko sisälennokkien kirjo: Muutaman gramman painoisista kumimoottorilennokeista radio-ohjattaviin taistelulennokkeihin. Osa lennokeista on oikean lentokoneen näköisiä lentäviä pienoismalleja.
Tapahtumassa järjestettiin myös lennokkikilpailuja useissa luokissa, mutta suurin osa ajasta varattiin vapaalle lennätykselle kilpailujen ulkopuolella.
Pietarsaaren lennokkikerhossa on kuutisenkymmentä aktiivista jäsentä. Kesäisin lennokin harrastajat kerääntyvät kerhon omalle lennokkikentälle Karbyssä.
– Talvella meillä on säännöllisiä sisälennätysvuoroja Tellushallissa ja Runeberg-salissa, kertoo Tellushallin tapahtuman koordinaattori Ilkka Klemetti.
TAPIO LEHTINEN, PIETARSAARI