YK sai varoituksen rohingya-kriisistä neljä kuukautta ennen sen alkua. Raportti jäi pimentoon.
YK tilasi ja jätti sen jälkeen käyttämättä raportin, joka käsitteli rohingya-muslimien kriisiä Burman Rakhinen osavaltiossa. Tämä tapahtui viime toukokuussa, kirjoittaa The Guardian -lehti. Rohingya-kriisi puhkesi elokuussa.
The Guardianin haastattelemien lähteiden mukaan raportti varoitti lähestyvästä kriisistä Rakhinessa ja kehotti välittömiin toimiin alueella.
Raportti kritisoi ankarasti YK:n Burma-strategiaa ja varoitti, että järjestö oli varautunut kehnosti pahenevaan Rohingya-kriisiin. Tekstissä muun muassa todetaan, että ihmisoikeuksista ei tule vaieta, kirjoittaa The Guardian, jolla on hallussaan raportin kopio.
Raportin kirjoittanut riippumaton analyytikko Richard Horsey varoitti, että Burman armeija tulisi olemaan kovaotteinen ja mielivaltainen rohangya-kansan kanssa.
Tämä kävi toteen 25. elokuuta, jolloin rohingya-kapinalliset hyökkäsivät Burman viranomaisten mukaan yli 30 poliisiasemalle ja tappoivat 12 sotilasta.
Burman hallitus vastasi tähän aloittamalla rohingya-muslimien etnisen puhdistuksen, joka on kärjistynyt yhdeksi maailman pahimmista pakolaiskriiseistä.
Reilun kuukauden aikana yli puoli miljoonaa rohingyaa on paennut Burmasta naapurimaahan Bangladeshiin. He ovat kertoneet Burman armeijan polttaneen kokonaisia kyliä ja tehneen rohingya-muslimien joukkomurhia.
–YK:n on tunnustettava syytökset ja osuutensa siihen, että tilanne pääsi näin pitkälle ja näin nopeasti, sanoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Aasian-apulaisjohtaja Phil Robertson.
The Guardianin lähteiden mukaan raporttia oli alun perin tarkoitus kierrättää YK:n eri toimielimissä ja apujärjestöissä, mutta sen näki lopulta vain muutama vanhempi virkamies.
28-sivuisen raportin kirjoittaneen Horseyn piti tavata YK:n Burman maajohto, johon kuuluu edustajia YK:n ruoka-avusta ja pakolaisjärjestöstä sekä Pelastaa lapset -järjestöstä. The Guardianin mukaan tapaamista ei järjestetty.
Syytökset raportin peittelystä kohdistuvat erityisesti Renata Lok-Dessallieniin, joka työskentelee YK:ssä Burman maajohdossa korkeimmassa asemassa.
YK:n edustaja kielsi syytökset sanoen, että Lok-Dessallien on väsymätön ihmisoikeuksien puolustaja ja että ihmisoikeudet ovat keskiössä kaikessa YK:n tekemisessä.
Joka tapauksessa avustustyöntekijät syyttävät Lok-Dessallienia siitä, että tämä haluaa pitää yllä hyviä suhteita Burman hallintoon rohingya-muslimien ja humanitaarisen työn kustannuksella.
Raportin tehnyt Horsey on sitä mieltä, että ongelma on yhtä henkilöä suurempi ja liittyy YK:n päämajan viime vuosien toimintatapaan.
–YK:ssa tiedettiin ja tai olisi pitänyt tietää, että Burmassa ja erityisesti Rakhinessa oli kehittymässä massiivinen kriisi. Burman maajohto ei saanut siihen tarvittavaa tukea ja ohjausta, Horsey kommentoi.
Katja Ihatsu