Ja lauluja riittää…lastenlauluja, leikkilauluja, kansanlauluja ja näin joulun aikaan vaikkapa joululauluja. Musiikilla on erittäin suora pääsy aivojen primitiivisiin osiin ja tunteiden säätelyyn. Sillä on kyky tuoda tunteet pintaan silmänräpäyksessä, vaikkapa kuunnellessa mielimusiikkia raskaan työpäivän jälkeen. Se rentouttaa ja virkistää.
Aivotutkimus on osoittanut, että aktiivinen musiikin harrastaminen voi muuttaa aivojen rakennetta ja helpottaa kaikenlaisia oppimisprosesseja puhumattakaan musiikin sen sosiaalisesta vaikutuksesta. Tunnemme kuuluvamme samaan joukkoon, kun laulamme, soitamme tai kuuntelemme tietyn kaltaista musiikkia. Peilaamme jopa omaa elämänhistoriaamme kokemamme musiikin kautta.
Musiikin kokemukset syntyvät varhain. Aivotutkimus osoittaa myös, että jo vauvalla on paljon aiemmin tuntemattomia musiikillisia taitoja. Aivotutkija Minna Huotilaisen (Duodecim 23, 2009) mukaan vauva oppii hyvin nopeasti rytmejä ja melodioita sekä muistaa erityisesti loruja. He myös havaitsevat herkästi sävelasteikot ja sävelmuisti on absoluuttinen.
Vauvat ja lapset ovat lisäksi taitavia aistimaan kaikkien kulttuurien musiikkia. Kannattaa siis olla monipuolinen, sillä jos lapsi kuuntelee vain yksipuolista musiikkia, korvat ”sulkeutuvat”. Vauva havainnoi ja oppii ääniä nukkuessaan. Ensimmäiset äänimuistot syntyvät jo sikiöajalla, jolloin vauva oppii sen, mitkä ovat äidille hyvää mieltä tuottavia ääniä ja mikä on äidin lempimusiikkia.
Lapsen herkkyyttä musiikin suhteen voi kehittää laulamalla lapselle. Ei ole väliä sävelpuhtaudella tai oikeilla sanoilla tai rytmeillä, sillä lapsi vaistoaa musiikin voiman. Laula siis lapsellesi. Ja vie lapsesi tilanteisiin, joissa on mahdollisuus kuulla ja harrastaa musiikkia. Huomaat ilon ja innostuksen lapsesi silmissä.
Jarmo Anttila
rehtori
Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto