Ylipaino ja lihavuuden esiintyvyys ovat lisääntynyt maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä, ja valitettavasti tämä trendi koskee myös lapsia.
THL:n tilaston mukaan vuonna 2023 suomalaista lapsista ylipainoisia on jo joka neljäs pojista ja lähes joka viides tytöistä.
Vastaavasti lihavuutta esiintyy kahdeksalla prosentilla pojista ja kolmella prosentilla tytöistä. Lihavuuden yleistymisen myötä myös sen liitännäissairauksia tavataan yhä useammin lapsilla ja nuorilla, joskin varsinaista tutkimusdataa aiheesta on vielä vähän.
Tuoreissa julkaisuissamme olemme tutkineet metabolisten liitännäissairauksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä suomalaisilla lapsilla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta. Tulokset ovat huolestuttavia.
Lähes puolella heistä esiintyi kohonnutta verenpainetta, yli puolella rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, 15 prosentilla rasvamaksatautia, noin kolmanneksella esidiabetesta ja noin prosentilla jopa tyypin 2 ei ”aikuistyypin” diabetesta.
Lisäksi sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksien esiintyvyydet ovat kasvaneet huomattavasti, noin 11 prosentista jopa 50 prosenttiin vuosina 2002–19.
Erityisen huolestuttavan ilmiöstä tekee sen, että lapsena puhjenneiden liitännäissairauksien, kuten rasvamaksataudin tai tyypin 2 diabeteksen, on huomattu etenevän nopeammin ja aiheuttavan enemmän komplikaatioita verrattuna aikuisiässä puhjenneisiin liitännäissairauksiin.
Tämä tarkoittaa merkittävää taakkaa sekä yksilölle että kansanterveydelle, taloudellista puolta unohtamatta.
Tutkimustuloksemme korostavat, kuinka tärkeää lasten ja nuorten lihavuuden ennaltaehkäisy on. Altistavat tekijät lapsen lihavuudelle ja sen liitännäissairauksille ovat moninaiset.
Tunnetuimpia näistä ovat vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja epäterveellinen ruokavalio, joihin puuttuminen on olennaista.
Lisäksi on yhä enemmän näyttöä siitä, että jo raskaudenaikaiset tekijät, kuten äidin ylipaino tai raskausdiabetes, lisäävät riskiä sekä lapsen lihavuudelle että sen liitännäissairauksille.
Tutkimuksessamme odottavien äitien ylipainon nähtiin lisääntyneen 20 prosentista lähes 70 prosenttiin vuosien 2002–19 aikana. Voidaankin todeta, että fertiili-ikäisten naisten ja odottavien äitien ylipainon ennaltaehkäisy ja hoito on myös syntyvien lasten terveyden edistämistä.
Elintapojen ja raskaudenaikaisten tekijöiden lisäksi myös lapsuuden aikaisten psykososiaalisten tekijöiden on huomattu altistavan lihavuudella ja sen liitännäissairauksille.
Näitä tekijöitä ovat muun muassa matala sosioekonominen asema, vanhempien mielenterveysongelmat ja lasten kaltoinkohtelu. Siten koko perheen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeä osa lasten metabolisen sairastavuuden ennaltaehkäisyä.
Lisäksi liitännäissairauksien aktiivinen seulominen ja seuranta on olennaista lapsilta, joille on kehittynyt ylipainoa. Hoidon kannalta olennaista on varhainen puuttuminen, koko perheen osallistaminen, ja riittävä tuki elintapamuutosten toteuttamisessa.
Lasten terveyden edistämiseen tulisi valjastaa laajalti yhteiskunnan eri osa-alueet.