Lapuan Vir­kiäs­sä ei paineta jarrua, suunta kohti Suo­mi-sar­jaa – ”Me ete­lä­poh­ja­lai­set olemme vähän hul­lu­ja”

Virkiä on päässyt viimevuosien aikana tuulettamaan monessa ottelussa.
Virkiä on päässyt viimevuosien aikana tuulettamaan monessa ottelussa.

Jos Lapuan naapurissa Seinäjoella on aloitettu jääkiekossa suunnanmuutostalkoot kohti parempaa, on myös naapuripitäjässä Lapualla isot suunnitelmat. II-divisioonassa pelaava Lapuan Virkiä on valmis jääkiekon Suomi-sarjaan jo ensi kaudeksi.

Lapuan kiekkokulttuurin juontaa juurensa aina pitkälle viime vuosituhannelle. Muinoin joukkue onnistui piirisarjoissa kaatamaan myös Vaasan silloisen jääkiekkopumpun. Yli puolen vuosisadan lätkähistorian merkittävin käänne nähtiin kuitenkin vuonna 2002, kun tuomiokirkon kupeeseen nousi jäähalli.

– Silloin lähdettiin tekemään tosissaan hommia. Aikaahan se otti, mutta nyt 15 vuoden jälkeen on päästy siihen ideaalitilanteeseen, että yli puolet pelaajista edustuksessa ovat omia kasvatteja. Se on ollut päämäärä tässä koko touhussa, Virkiän puheenjohtaja Sami Latomäki avaa.

– Meillä pelaa nyt käytännössä ne parhaat pelaajat, jotka eivät ole siirtyneet muualle pelaamaan. Esimerkiksi Sportin A-nuoriin on kuitenkin siirtynyt muutama pelaaja, hän jatkaa.

Virkiällä on tällä hetkellä kahdeksan juniorijoukkuetta eri ikäryhmissä edustusjoukkueen lisäksi. Myös Virkiän naiset kiekkoilevat omassa sarjassaan. Tällä hetkellä edustusjoukkue on päässyt pelaajamäärässä sellaiselle tasolle, että pelipaikoista on myös kilpailua. Virkiän reservijoukkueena toimii Kuortaneen Kunto, joka pelaa nimellä Virkiä II.

Koko organisaation urheilullisen puolen puuhamieheksi hankittiin viime kaudeksi entinen Sport-sentteri Pete Suonpää , joka ripusti hokkarit naulaan Mestis-kauden 2011–12 jälkeen. Suonpää on vastuussa melko monesta asiasta koko Virkiän sisällä, ja valmensi jo viime vuonna joukkueensa alueellisen II-divisioonan mestaruuteen.

– Kuulimme hieman huhuja, että Suonpään Pete voisi olla vapaana Vaasan suunnassa. Hän on meillä nyt toista vuotta jääkiekon valmennuspäällikkönä ja edustuksen päävalmentajana. Hän on myös kehitysjohtajana koko Virkiässä ja kehittää meidän 11 jaoston yhteistyötä, Latomäki kertoo.

– Hän tuo hyvää draivia toimintaan ammattimaisella tekemisellään. Hänen osaamistaso on tällä hetkellä loistava ja valtava kompetenssi kaikissa asioissa. Kun ryhdymme jotain tekemään, niin yksikään kivi ei jää kääntämättä, puheenjohtaja kehuu.

Tällä hetkellä Virkiä puuhaa omia suunnitelmiaan. Alueellisista edustusjoukkueista on puhuttu paikallisella tasolla paljon viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna samassa pöydässä oli Virkiän ja seinäjokelaisen Suomi-sarjassa pelaavan S-Kiekon lisäksi myös Liiga-Sport sekä useita muita pohjalaisseuroja, mutta neuvottelut ajautuivat karille. Alkuperäinen idea oli, että Etelä-Pohjanmaan alueelle olisi saatu Mestis-joukkue ja Suomi-sarjajoukkue, mutta käytännössä yhteistyökuvioita ei sen suhteen viety maaliin.

– Siitä ei tullut mitään. Meillä oli liikaa samoja tavoitteita, vaikka alkuperäinen idea siitä, että S-Kiekko olisi saanut rakennettua Mestis-joukkueen ja me olisimme nousseet Suomi-sarjaan, oli hyvä. Sitten oltaisiin oltu Sportin kanssa myös yhteistyössä. Olisi ollut tällainen kolmikantayhteistyö.

Nyt Virkiässä on päätetty omana instanssina pyrkiä Suomi-sarjaan S-Kiekon rinnalle. Seurassa on realismia, että sarjanousu tapahtuisi jo seuraavaksi kaudeksi, mikäli urheilulliset rahkeet siihen riittävät. Fasiliteeteja on kehitetty siihen suuntaan: halliin on rakennettu lämmin kahvila, monitoimitila VIP-ratkaisuineen, pubinurkkaus ja keväällä pitäisi ilmestyä myös penkitetty katsomo.

Puheissa on ollut myös jääkiekkotoiminnan yhtiöittäminen. Budjettikin on olemassa valmiina naftaliinissa, mikäli nousu tulisikin jo tämän kauden päätteeksi.

– Meillä alkaa puitteet olemaan kunnossa, hyvä valmennus ja taustaryhmä, joka tekee paljon töitä. Siitä porukasta se innostus on lähtenyt. Meillä on selkeä päämäärä, että haluamme ylöspäin Suomi-sarjaan, vaikka se on kansallinen sarja ja kulut kasvavat.

– Olemme sinne mielestämme valmiita. Menemme sinne jäädäksemme, emmekä vain kokeilemaan. Jos meillä on Suomi-sarjajoukkue, niin saamme houkuteltua tänne myös parempia pelaajia. Suomi-sarjassa on kuitenkin mahdollisuus kehittyä pelaajana II-divisioonaa enemmän.

Kaikki toiminnassa tähtää siihen, että joukkueen runko on valmiina jo Suomi-sarjan vaatimuksia varten. Pyrkimys on rakentaa joukkue nimenomaan oman juniorituotannon kautta, eikä haalia ostolegioonaa muualta. Tätä painottavat sekä Suonpää että Latomäki.

– Kehitysprosessi on ollut nimenomaan omista junioreista lähtevää. Se on se meidän runko ja siihen ympärille kaverit täydentämään. Tänäkin vuonna taso on jumalattoman kova tässä sarjassa ja ottelut ovat viihdyttäviä, Latomäki sanoo.

– Me olemme päättäneet nousta sellaisella joukkueella, jos nousu on tullakseen, jossa on runko valmiina. Emme halua haalia joukkuetta kassan ja uutta heti nousun jälkeen. Nousuun ei kuitenkaan lähdetä all in -ajatuksella, vaan jos meidän päivittäinen työ kantaa hedelmää nousun arvoisesti, niin silloin jarrua ei paineta, Suonpää summaa.

Kausi on kuitenkin vielä kesken, eikä Suomi-sarja ole välttämättä edessä vielä ensi vuonna. Se on kuitenkin suunta, mihin Virkiä toimintaansa haluaa viedä. Missä Latomäki näkee Virkiän jääkiekon viiden vuoden päästä?

– No sanotaanko näin, että me eteläpohjalaiset olemme hieman hulluja. Jos miettii tätä KeuPan kautta, niin mehän olemme Mestiksessä, Latomäki naurahtaa.

MIKA PUKKINEN

Ilmoita asiavirheestä