Lapuan johtavat poliitikot eivät allekirjoita väitteitä kotikaupunkinsa taantumuksellisesta päätöksentekokulttuurista. Päättäjien mukaan demari ei ole punainen vaate kaupungissa.
Hämeenlinnasta rehtorin viran vastikään saanut ensimmäisen kauden demarivaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Liuhtarin koulun apulaisrehtori Tanja Norrena antoi Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa huutia lapualaiselle päätöksentekokulttuurille.
Norrenan väitteen mukaan kaikki Lapualla tehdyt päätökset eivät perustu lakeihin ja faktoihin, vaan taustalla on juoruja ja mustamaalaamista, jotka vaikuttavat päätöksentekoon.
Valtuuston puheenjohtajalle ulostulo oli yllätys.
– Ensinnäkin haluan painokkaasti todeta, että Lapuan päätöksenteko perustuu lakeihin ja asetuksiin. Se on kova väite, ettei perustuisi, ja sen kyllä kiistän, paaluttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, varatuomari Anneli Jäätteenmäki (kesk.).
Demarit eivät Jäätteenmäen mukaan ole Lapualla millään muotoa punainen vaate.
– Lapuan valtuustossa istuu kaksi demaria, ja heillä on yksi paikka kaupunginhallituksessa. Mielestäni Lapualla kohdellaan pientäkin ryhmää tasavertaisesti. Meillä myös keskustellaan, että pienet ryhmät on otettava huomioon.
Nimitykset kuuluvat lautakunnalle
Virkavastuulla vt. rehtorina Liuhtarin koulussa seitsemän kuukautta toiminut Norrena haki koulun rehtorin virkaa, johon häntä esitti sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mika Kamunen.
Viime kesäkuisessa sivistyslautakunnan kokouksessa Samuli Kylkisalo (kok.) ehdotti kuitenkin, että lautakunta valitsee Liuhtarin koulun rehtoriksi Tiina Takamäen, joka lopulta valittiin henkilövaalin jälkeen. Esittelijänä toiminut Kamunen jätti eriävän mielipiteensä. Norrena puolestaan valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.
– Hän on valittanut päätöksestä ja hänellä on siihen lainmukainen oikeus. Odotamme päätöksiä.
Norrenan mielestä lapualaispoliitikot sekaantuvat liikaan viranhaltija-ammattilaisten virkavastuulla tekemään valmistelutyöhön ja esityksiin. Jäätteenmäelle väite on uutta, ja hän kaipaisi lisää perusteluja väitteelle.
– En ole kyllä tällaista väitettä kuullut aikaisemmin. Ei lautakunnan tarvitse valita henkilöä, jota esitetään, vaan henkilö, joka täyttää lainmukaiset ehdot. Olen ymmärtänyt, että kaikki hakijat ovat ehdot täyttäneet. Sivistyslautakunta on päätynyt toiseen tulokseen äänestyksen kautta lainmukaisesti, Jäätteenmäki näkee.
Jääteenmäki kummeksuu myös mahdollisia huhupuheita.
– Minuun ainakaan ei ole kukaan ottanut tässä asiassa yhteyttä. En ole ollut myöskään valitsija, koska se kuuluu lautakunnalle.
Ulostulossaan Norrena pitää myös erittäin huonona, jopa paheksuttavana, että lapualaiset luottamushenkilöt sekaantuvat kunnallispäätöksen operatiiviseen johtoon ja toimintaan.
– Eihän se ole operatiiviseen toimintaan puuttumista. Meidän sääntöjemme mukaan Lapualla tähän virkaan valinnan tekee sivistyslautakunta.
Jäätteenmäki kammoaa ajatusta kumileimasinlautakunnista, joissa päätökset nuijitaan pöytään keskustelematta.
Ymmärtää pettymyksen taustat
Jäätteenmäki kertoo ymmärtävänsä Norrenan kokeman pettymyksen, koska ei tullut valituksi rehtorin virkaan.
– Eihän tällaisia paikkoja Lapuan kokoisessa kaupungissa kovin usein tule auki. Olen keskustellut Norrenan kanssa. Hän oli todella pettynyt päätökseen ja yritin lohduttaa häntä. Toivon hänelle kaikkea hyvää hänen palatessaan entiselle kotiseudulleen.
Jäätteenmäki oli kertonut Norrenalle myös omakohtaisen kokemuksensa 80-luvun alusta.
– Aikoinaan, kun Lapuan lakimies valittiin, minä hävisin äänestyksessä. En kyllä valittanut päätöksestä. Lopulta valittu ei tullut tänne ja minä pääsin varasijalta virkaan.
Valintaäänestyksiä ei Jäätteenmäen kokemuksen mukaan kovin usein Lapualla ole. Jäätteenmäki näkee, että kaikkien poliittisten ryhmien kesken vallitsee hyvä keskusteluyhteys.
– Silloin äänestetään, jos on tarve. Minun puheenjohtajakaudellani valtuustossa on ollut kaksi äänestystä. Toinen oli uimahallista ja toinen teknisen johtajan valinnasta.
Valtuusto äänesti syksyllä 2022 kaupungin tekniseksi johtajaksi Mirva Korven äänin 19–16. Sitä ennen valinnasta oli äänestetty jo valintatyöryhmässä ja kaupunginhallituksessa kahdesti.
Itse asiassa Lapuan opetuspäällikkö, filosofian tohtori Juho Norrena valittiin virkaansa syksyllä 2018 äänin 6–2 yhden äänestäessä tyhjää. Sivistyslautakunta teki myös tuolloin toisin kuin sivistysjohtaja Kamunen esitti. Juho Norrena on Tanja Norrenan puoliso.
– Perheessä on käynyt kerran toisinkin päin, Jäätteenmäki vahvistaa.
Pöntinen: ”Asiat ratkaisevat”
Lapuan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kai Pöntinen (kok.) ollut mukana kotikaupunkinsa päätöksenteossa toden teolla jo 90-luvulta alkupuolelta lähtien. Menossa on kahdeksas kausi.
Hän ei tunnista Norrenan esiin nostamia elementtejä poliitikkojen ”parkkipaikkapäätöksistä”, jollaiseksi demarivaltuutettu lapualaispoliitikkojen toimintaa kuvaili.
Pöntinen ei myöskään tunnista väitettä demarista punaisena vaatteena.
– Sehän on stereotypia ja helppo sanoa Lapualla. Poliittisella värillä ei ole väliä. Asiat ratkaisevat.
Moninkertaisen valtuuston 1. varapuheenjohtajan ja ex-puheenjohtajan mielestä puoluepolitiikka ei ole näytellyt isoa roolia Lapualla.
– Vaalien alla on kisailua, mutta sehän kuuluu asiaan.
Millaista päätöksentekokulttuuri on tänä päivänä Lapualla?
– Todella hyvää, avointa ja reilua.
Pöntinen pohtii ääneen, että vasta muutama vuosi sitten politiikkaan mukaan lähtenyt Norrena ei ole kenties vielä sisäistänyt sitä, että aina ei voi voittaa.
– Aina ei myöskään saa, mitä haluaa. Itse olen keskimäärin enemmän hävinnyt kisoja, eduskuntaan ja EU-parlamenttiin aikoinaan pyrkinyt Pöntinen suhteuttaa.
Pöntinen myös kehuu ”äärimmäisen hyvää yhteishenkeä” Norrenan kanssa kaupunginhallituksessa.
– Onkohan me äänestetty kerran tai kaksi jostain aika pienestä asiasta. Olen ollut hänen kanssaan aina samalla puolella. Pöntinen vakuuttaa.
Nuori päättäjä: ”tervehenkistä”
28-vuotias Marcus Toppari (ps.) istuu sekä Lapuan valtuustossa että kaupunginhallituksessa ensimmäistä kauttaan.
– Lapuan päätöksentekokulttuuri on mielestäni pääasiassa hyvinkin tervehenkistä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupunginvaltuuston kokoukset eivät ole suurempien kaupunkien valtuustojen tapaan mitään poliittisia taistelutantereita. Tämän pystyy helposti toteamaan vaikka katsomalla ja vertailemalla kokouksien tallenteita YouTubesta.
Toppari ei missään tapauksessa allekirjoita Norrenan väitettä, jonka mukaan Lapualla ei tehtäisi päätöksiä faktoihin perustuen.
– En myöskään ole koskaan nähnyt yhdenkään lapualaisen poliitikon tekevän päätöksiä parkkipaikalla, siellä harvemmin pidetään päätösvaltaisia kokouksia. Tietysti Lapualla, kuten missä tahansa muuallakin, on vakiintunut tyyli tehdä politiikkaa, mutta en minä pidä sitä minään ongelmana.
Toppari ei myöskään usko, että demari on Lapualla sen kummempi punainen vaate.
– Meillä on Lapualla entisiä ja nykyisiä vasemmistopoliitikkoja, joita arvostetaan yli puoluerajojen aatteen punaisuudesta huolimatta. Minäkään en istu valtuustossa tai hallituksessa Lapuan suurimpien puolueiden riveistä, mutta en silti ole ikinä kokenut, että minuun tai muihinkaan suhtauduttaisiin jotenkin negatiivisesti sen vuoksi.
Helppo valtuustokausi
Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Kari Laine (kd.) istuu kolmatta kauttaan kaupunginvaltuustossa. Hän ei allekirjoita Norrenan esittämiä väitteitä Lapuan päätöksenteon puutteista.
– Olen nähnyt vähän erilaista, värikästäkin valtuustoimintaa Lapualla vuosien aikana. Tämä on ollut parhaimpia ja helpoimpia kausia. Asiat ovat menneet tosi hyvin eteenpäin.
Missä on edistytty?
– Nähdäkseni kaupungin virkamiehet ja kaupunginjohtaja ovat tehneet paljon positiivista asioiden asianmukaisissa valmistelutöissä. Valmistelu on ollut paljon parempaa kuin aiemmin ja esittelytekstit ovat pykääntyneet.
Laine vaikuttaa ”ryhmä kympissä”, jossa ovat perussuomalaiset (5 valtuutettua), kristillisdemokraatit (3) ja demarit (2).
– Teemme yhteistyötä omana ryhmänämme. Yhteistyö on ollut tosi hyvää. Olemme vaa’ankieliryhmä keskustan ja kokoomuksen lisäksi. Meillä ei ole ryhmäkuria, vaan saamme äänestää omantunnon mukaan.
