Taidemuseon perustaminen ei ole aivan yksinkertainen juttu suurellakaan paikkakunnalla. Helsinki jäänee näillä näkymin ilman Guggenheimiaan, mutta lapualaisilla sellainen on ollut jo kymmenen vuotta.
Melko tasan kymmenen vuotta sitten avattiin Lapualla uuden taidemuseon ensimmäinen näyttely. Vajaan 15000 asukkaan kaupunki onnistui siinä, missä esimerkiksi Seinäjoella on jahkailtu ja epäröity vuosikymmenet.
Traaginen Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976 vaurioitti massiivisen tehdaskompleksin rakennuskantaa. Tehtaan toiminnot siirrettiin keskustan ulkopuolelle. Patruunatehtaan kiinteistö siirtyi kaupungin omistukseen 1990-luvun alussa.
Onneksi Lapualla oli tuolloinkin päättävissä asemissa henkilöitä, jotka luottivat kulttuurin vetovoimaan. Nämä ideoitsijat kehittelivät Vanhan Paukun alueelle monipuolisen kulttuuri- ja yrityskeskuksen.
Taidemuseon kivijalaksi muodostui varatuomari Pauli Laurilan lahjoittama taidekokoelma, josta suurin osa on akateemikko Sam Vannin tasokkaita teoksia. Laurilan teoslahjoituksen ehtona oli, että niitä varten rakennetaan museo.
Taidelahjoituksensa motiiviksi Pauli Laurila oli tokaissut suorasukaisesti: Lapualaisille en ole mitään velkaa, mutta eteläpohjalaiselle maisemalle sitäkin enemmän.
Kymmenen vuoden aikana museolle on sijoitettu ainakin Pohjalaisen Taiteilijaliiton kokoelma, kuvanveistäjä Kari Ovaskan ja kuvataiteilija Antti Ojalan noin 300 teoksen kokoelmat. Tällä hetkellä Lapuan taidemuseossa on yli tuhat teosta yhdeksässä eri kokoelmassa.
Taidemuseon ensimmäisen näyttelyn nimenä oli Vaikeuksien kautta valoon. Näyttelyn teokset oli koottu Pauli Laurilan kokoelmasta. Patruunatehtaan vanhasta pintakäsittelylaitoksesta oli muotoutunut akateemikko Juha Leiviskän työpöydällä lasikattoinen ja valoisa taidemuseo. Näyttelyn nimi viittasi varmaankin museorakennuksen rankan menneisyyden lisäksi taiteilijan tuskaan muovata käyttämänsä materiaali mieleisekseen.
Kaupunkineuvos Paavo Latva-Rasku toimi kulttuurikeskusta ja taidemuseota rakennettaessa Lapuan kaupunginjohtajana. Hän uskoi muiden hanketta ajaneiden tavoin, että kulttuurikeskus ja taidemuseo tulevat tarjoamaan silloisille ja tuleville lapualaisille sykähdyttäviä elämyksiä. Monipuolisesta kulttuurielämästä oli tarkoitus tehdä kaupungin vetovoimatekijä.
Lapualle rakennetaan edelleen vilkkaasti. Ilmeisesti kaupunkiin muuttavat arvostavat paikkakunnan vilkasta kulttuuritarjontaa. Vuosittain Vanhaan Paukkuun ja sen tapahtumiin osallistuu parisataa tuhatta kävijää.
Paavo Latva-Rasku johtaa nykyisin Lapuan taide- ja tiedesäätiötä, jolla on oma taidekokoelmansa. Taidehankintojen lisäksi säätiö tukee lapualaista taide- ja tiede-elämää. Säätiön huomattava taidekokoelma on varastoitu taidemuseon tiloihin.
RAIMO HAUTANEN