Kari Alasaari viljelee lapualaisella tilallaan ilmastoystävällistä ruista ja niittää sillä taloudellista etulyöntiasemaa. Alasaari haluaa kehittää suomalaisen maanviljelyn kannattavuutta ja resurssitehokkuutta – ympäristöystävällisesti.
Kannattavuusajattelu, sadon tuotteliaisuus sekä satotasojen tehostaminen ovat Alasaarelle maanviljelyn ydintä. Tehokkuus on ennen kaikkea täsmällisyyttä.
Viljellessään Alasaari kiinnittää erityisesti huomiota kokonaisuuteen: pellon rakenne, maaperän kasvukunto sekä eri kasvilajien kiertoviljely ja näiden täsmähoito sanelevat yhdessä sadon tuotteliaisuuden. Hän on omien sanojensa mukaan yrittänyt aina valita luonnon kannalta hyvän tavan viljellä.
– Jos haluat hyvää satoa, niin maaperän pitää olla sellaisessa kunnossa, että se antaa mahdollisuuden rakentaa sadon siihen päälle.
Viljely siirtyy aiempaa ilmastoystävällisempään suuntaan
Ruuantuotanto, jonka ympäristökuormitus on alhainen, rakentaa kokonaisuudessaan aiempaa kestävämpää ruokajärjestelmää. Alasaari näkee tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden yhteensovittamisen tärkeäksi, mutta myös taloudellisesti kannattavaksi.
Mitä tehokkaammin viljelyyn käytetyt resurssit voidaan käyttää, sitä ympäristöystävällisempää viljelykin voi olla. Esimerkkinä Alasaari mainitsee täsmälannoituksen, jossa viljankasvun tietyssä vaiheessa lannoitetta lisätään täsmennetysti vain tietyille alueille. Tällöin lannoitteen käyttö ja kulutus tehostuvat ja ympäristöhaitalliset valumat pellolta vähenevät.
Vuoden alussa alkanut EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uusi viisivuotiskausi alleviivaa yhtä lailla maanviljelijöiden kahtalaista tehtävää: tuottaa elintarvikkeita kustannustehokkaasti sekä työskennellä ympäristöystävällisesti, luontoa vaalien.
Komission mukaan luonnonvarojen harkittu käyttö on elintarviketuotannon ehdoton edellytys.
Alasaaresta ilmastoystävällisyys on viljelyssä valtavirtaistuva tavoite; maanviljelyssä tavoitellaan kokonaiskestävyyttä, jossa panoksena on myös ilmaston kannalta myönteiset tavat viljellä.
"Parempaa kuin perustuote"
Alasaaren tila venyy pinta-alaltaan noin sataan hehtaariin, joista 17 hehtaarilla tehdään Lantmännenin Ilmasto & Luonto -sopimusviljelyä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan sopimusviljelyn toimenpiteiden arvioidaan pienentävän keskimääräisen suomalaisen rukiinviljelyn kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 prosenttia. Merkittävimmät päästövähennykset tulevat biopolttoaineen käytöstä työkoneissa sekä matalan ilmastovaikutuksen lannoitteiden käytöstä viljelyssä.
Alasaarelle sopimusviljely ei poikkea huomattavasti muusta hänen tilallaan harjoitetusta viljelystä. Sopimuksen ehdot velvoittavat viljelemään ympäristön kannalta suotuisalla tavalla sekä toteuttamaan tiettyjä ympäristömyönteisiä toimenpiteitä tilalla.
Sopimusviljely on Alasaarelle ainoa tapa erikoistua ja siten saada parempaa tuottoa viljalle. Silloin omalle osaamiselle ja tekemiselle saa lisähinnan.
– Ympäristöystävällisempää, parempaa tuotantoa kuin se perustuote.
Tämä näkemys jaetaan Alasaaren mukaan myös alueen muiden tuttujen maanviljelijöiden keskuudessa.
Tuki tuen lisänä
Maataloustuottajien tulot ovat maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia pienemmät kuin muilla aloilla. EU:n jakamat maataloustuet rahoitetaan unionin talousarvion varoista. Tukea saa noin 6,7 miljoonaa tahoa.
Alasaari saa tilalleen sekä EU-tukea että sopimusviljelyyn kuuluvan sopimuslisän. Hän painottaa, että sopimuslisä on täydennystä EU-tuille tiukemmista viljelytoimista, ja unionilta saatu raha on “perustuki”. Tietyillä ympäristömyönteisillä toimilla saa tukirahaa sekä unionista että sopimusviljelystä.
– Kun laitat [sopimusviljelijänä] euron kukkakaistaan, niin saat sitten kaksi–kolme euroa sopimuslisää, Alasaari luonnehtii.
Alasaaren toimintatapa on aina ollut etukenoinen, ja ilmastomyönteisen viljelynsä takia hän on etulyöntiasemassa uusimman maatalouspoliittisen EU-kauden käynnistyessä.
– Minä olen aina ollut vähän erilainen viljelijä, hän hymähtää.
Sääolot ovat karkottaneet huippusadot
Parikymmentä vuotta maanviljelijänä on saanut oman työn näkymään pellolla. Satomäärät ovat tässä ajassa kaksinkertaistuneet. Alasaari on selvästikin pitänyt maa-alastaan hyvää huolta.
Vuosikymmenien aikana maanviljelyssä on kuitenkin yleisesti ollut myös heikkoja vuosia. Alasaari hämmästelee, etteivät satotasot keskimäärin ole kasvaneet juurikaan. Tämäkin vuosi on erikoinen.
– Totta kai ilmastonmuutos huolestuttaa.
Maatalouden harjoittaminen on säiden ja ilmaston armoilla. Kun viljelymaa on hyvässä kunnossa, antaa se paljon anteeksi kovin koettelevissa olosuhteissa.
Alasaari on varma, että alkukesän kuumuus ja kuivuus vaikuttavat huomattavasti tulevaan satoon.
– Mitään huippusatoja ei nyt tule, ei tule kellekään, hän vakuuttaa.
Hän arvioi, että "huonommin hoivatut" pellot ovat kärsineet pahasti ja keskisato voi jäädä puolikkaaksi. Alasaaren omasta sadostakin liki kolmasosa on luultavasti mennyttä.
Arvostus pellolle
Alasaari on aina halunnut, että hänen työllään on taloudellinen arvo, mutta myös arvostus oman työn jälkeen on tärkeää.
Alasaaren taituruus on yhdistelmä osaamista, uteliaisuutta, kunnianhimoa sekä välittämistä ympäristön, luonnon ja pellon hyvinvoinnin puolesta. Hänen omasta mielestään kyse on opitusta tavasta toimia ja perinteistä sekä luonteesta ja kotikasvatuksesta.
– Arvostan peltoa ja luontoa, niin haluan pitää ne hyvänä.
