Lapualla on kannettu pitkään kollektiivista huolta, miten osa kaupungin ainoan yläkoulun oppilaista voi.
Julkiseen keskusteluun nousseet kiusaamistapaukset ovat valpastuttaneet niin nuorten huoltajat kuin päättäjät ottamaan ongelmiin kantaa. Kaupungin sivistys- ja kasvatuspuoli sen sijaan on ryhtynyt toimiin.
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mika Kamunen ei vähättele ongelmaa, vaikka hänen mukaansa yli 500-oppilaisessa opinahjossa ei ole viime aikoina tapahtunut mitään radikaalia ryöpsähdystä kiusaamistapausten määrissä.
– Valitettavasti kiusaamista ilmenee. On selvää, että olemme myös puuttuneet kiusaamistapauksiin aina kun niitä ilmenee.
Kamunen arvioi häiriökäyttäytymisen kasvaneen hiljakseen edeltävien 5–10 vuoden aikana. Hän kantaa huolta erityisesti perheiden jaksamisesta. Korona-aika koetteli jo yhteiskunnan ja perheiden henkistä kanttia, eivätkä taloudellisesti vaikeat ajat ainakaan helpota kotitalouksien tilannetta.
– Perheiden pahoinvointi heijastuu tietysti myös lasten ja nuorten toimintaan ja käytökseen.
Vakavista tapauksista rikosilmoitus
Onko yläkoululla tapahtuva kiusaaminen raaistunut?
– Ehkä tietyllä tavalla. Joudumme tekemään monen muun paikkakunnan tavoin rikosilmoituksia fyysisestä väkivallasta. Ei Lapua ole siinä asiassa poikkeus.
Jos kouluväkivallasta tehdään rikosilmoitus, samalla tehdään myös lastensuojeluilmoitus. Yläkoululta on kontaktoitu entistä enemmän Seinäjoen poliisiasemalla työskentelevää moniammatillista ankkuritiimiä.
Tiimissä käsitellään alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäillyt rikokset ja rikolliset teot, sekä poliisin ja muiden viranomaistahojen tekemät lastensuojeluilmoitukset, jotka koskevat alaikäisen päihteidenkäyttöä tai rikollista toimintaa. Tiimiin kuuluu poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä.
– Lisäksi olemme palkanneet turvallisuusasiantuntijan. Hän on ammatiltaan entinen poliisi ja ollut apuna kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden selvityksissä yläkoulussa, jossa tilanteita tapahtuu enemmän kuin alakouluissa. Turvallisuusasiantuntijamme konsultoi Seinäjoen ankkuritiimiä lähes viikoittain ongelmatilanteissa, Kamunen jatkaa.
Onko räikeimmistä kiusaamistilanteista syntynyt vakavia vammoja?
– Mitään niin vakavaa ei onneksi ole sattunut, eikä minun tietooni ole tullut, vaikka jokainen fyysinen kajoaminen on aina vakavaa.
Lapualla kameravalvontaa on lisätty eritoten ilkivallan kitkemiseksi, mutta siitä on hyötyä myös koulumaailman lieveilmiöissä, kun riitoja ja tappeluita selvitellään.
– Tallenteilta pystyy todentamaan, mitä on tapahtunut. Jos tapahtumat antavat aihetta, tehdään rikos- ja lastensuojeluilmoitus.
Somessa mahdotonta puolustautua
Kamunen on ennenkin pitänyt yllä julkista keskustelua, jossa kiusaamisesta jätetään koulu-etuliite pois. On vain kiusaamista tai väkivaltaa, henkistä tai fyysistä, mikä tunkeutuu kaikkialla lähiyhteisöihin.
– Kiusaamista tapahtuu paljon koulun ulkopuolella. Some on julma alusta kaikelle kiusaamiselle.
Myös kaupungin ainoaan yläkouluun ja sen henkilökuntaan kohdistetaan paljon syyllistämistä somessa, jossa aikuisväestöltä tuntuvat käytöstavat usein hiipuvan.
– Somessa pystytään laukomaan, että koulu ei muka tee mitään, Kamunen tiivistää kohtuuttoman kritiikin kärjen.
Koulun henkilökunta ja sivistystoimen edustajat eivät kykene puolustautumaan hyökkäyksiltä ja huhupuheilta somessa.
– Koska somessa keskustelu alkaa niin pian henkilöityä.
Kamunen nostaa esiin konkreettisia ja järeitä toimia, joita Lapualla on toteutettu koulurauhan eteen. Viime lukuvuonna Lapuan yläkoulussa järjestettiin yli 800 kasvatuskeskustelua ja/tai jälki-istuntoa.
– Se tarkoittaa lähes viittä tapausta per päivä, jolloin epäkohtiin puututaan. Kyse ei ole pelkästään kiusaamisesta, vaan myös muusta häiriökäyttäytymisestä.
Tapauksista ehdottomasti suurin osa on muuta kuin toisiin oppilaisiin kohdistuvaa kiusaamista tai väkivaltaa. Luku 800 kattaa kaikki järjestyssääntöjen rikkomukset. Valtaosa tapahtumista on muun muassa koulusta myöhästymisiä, työrauhan rikkomista, luvattomia koulun alueelta poistumisia ja muita asioita, joihin kasvatuksellisesti puututaan.
Perusopetuslain mahdollistama jälki-istunto on säilytetty Lapualla työkalupakissa kaiken aikaa. Lähialueelta esimerkiksi Nurmon yli 600-oppilaisessa yläkoulussa jälki-istunnot jouduttiin palauttamaan vastikään koulun kurinpitovalikoimaan yhtenä keinona koulurauhan palauttamiseksi.
Lisäksi Lapualla, kuten muidenkin kuntien koulukasvatusvalikoimissa, on valmiudet käyttää lyhytaikaisia ja pitkäkestoisia koulusta erottamisia, joita on myös jouduttu toteuttamaan.
– Erottamisia ei voi lähteä somessa kommentoimaan. Jos pidempiaikaista erottamista ehdotetaan, asia tulee lautakuntakäsittelyyn. Erottamiset, joita tulee joitakin tapauksia vuosittain, eivät ole hälyttävästi lisääntyneet, Kamunen summaa.
Yläkoulun opettajat ovat kokeneet painetta ja väsymystä syyttelyn takia.
– He ansaitsevat ja saavat tukea myös kaupungin poliittisilta päättäjiltä.
Alkusyksystä yläkoulun henkilökunta ja sivistyspuoli kokivat tarpeelliseksi kertoa valtuuston koolle kutsumassa iltakoulussa, mitä kaikkea koulussa tehdään. Päättäjät pääsivät kyselemään kasvatuspuolen ammattilaisilta yläkoululaisten tilanteesta.
Mikä iltakoulun anti oli?
– Oli hyvä kumota somessa syntynyttä vääristynyttä kuvaa. Saimme kertoa, miten asioihin puututaan ja miten paljon on puututtu. Lisäksi nuorisotoimen työntekijät ja etsivää nuorisotyötä tekevät vastasivat heille esitettyihin kysymyksiin, Kamunen taustoittaa.
Avi ja kouluterveyskysely
THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn perusteella kiusaaminen on valtakunnallinen ongelma, jonka ratkaisu vaatii kansallisia toimia. Kyselystä ilmenee, että yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet.
Kyselyn perusteella Lapuan yläasteikäisten luvut koetusta kiusaamisesta ovat hieman valtakunnan ja hyvinvointialueen keskiarvoa korkeammat. Luvut eivät silti poikkea niin radikaalisti, mitä lapualaisten somessa esittämästä spekuloinnista ja koulua kohtaan esitetystä syyttelystä voisi päätellä.
Kysyimme Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (avi), onko Lapuan yläkoulua jouduttu ohjeistamaan. Avi tarkisti Ilkka-Pohjalaiselle vuoden 2020 alusta vireille tulleet koulujen toimintaan koskevat kantelut.
– Meillä on ollut käsiteltävänä yksi, vuonna 2022 vireille tullut Lapuan yläkoulua koskeva kantelu, jossa huoltaja on katsonut, että lasta on kiusattu koulussa. Olemme koululta ja opetustoimesta saamamme selvityksen perusteella joulukuussa 2022 antamassamme ratkaisussa katsoneet, että kyse ei ole ollut kiusaamisesta, vaan lapsen opetusryhmässä on ollut oppilaiden välillä vuorovaikutuksen haasteita ja huonoa käytöstä puolin ja toisin. Tämän vuoksi emme ole antaneet koululle ohjausta asiassa, kommentoi lakimies Kreeta Pölönen avin oikeusturvayksiköstä.
Avilla ole toimivaltaa tehdä kouluihin tarkastuksia.
– Voimme antaa vain kantelun kautta koululle ja opetustoimelle ohjausta, jos katsomme, että koulussa on menetelty lainvastaisesti.
Voimakkaita satsauksia tukitoimiin
Kamunen arvostaa, miten Lapualla on investoitu kasvatuspuolen moniammatillisuuden lisäämiseen, että opettajat pystyvät paremmin keskittymään päätehtäväänsä eli opettamiseen.
– Päättäjät ovat suhtautuneet hienosti koulumaailman muuttuneisiin tarpeisiin, joilla oppilashuollollista tukihenkilöstöä on saatu lisättyä, koska tarvetta on.
Lapuan perusopetuksessa on satsattu kolmeen kouluvalmentajaan, psykiatriseen sairaanhoitajaan, kouluterveydenhoitajaan, koulukuraattoreihin, jonka lisäksi on lisätty erityisopetusta ja palkattu lisää koulunkäynnin ohjaajia.
– Turvallisuusasiantuntijalla on tietotaitoa monesta asiasta ja hän on perehtynyt koulumaailman lisäksi kokonaisturvallisuudesta aina palo- ja pelastussuunnitelmista lähtien, Kamunen lisää.
Suositusta mallista aineksia käsikirjaan
Lapuan kokoomuksen valtuustoryhmä teki keväällä 2021 valtuustoaloitteen, jossa ehdotettiin Etelä-Karjalan maakuntamallia koulukiusaamisen kitkemiseksi. Aloite eteni kaupungin sivistyskeskuksen valmisteltavaksi.
Samoihin aikoihin vastaavia aloitteita tehtiin Etelä-Pohjanmaalla ainakin Kurikassa ja Kauhavalla.
Etelä-Karjalan malli tarkoittaa tiivistettynä sitä, että ”jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa ovat kummankin huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.”
Mitä valtakunnallisesti kiitellystä mallista on otettu käytäntöön?
– Juuri turvallisuusasiantuntijan palkkaaminen oli yksi asia. Meillähän on melkein jo ankkuritoimintamalli olemassa psykiatrisine sairaanhoitajineen. Sosiaalityöntekijää ei ole, koska siitä puolesta vastaa hyvinvointialue.
Tammikuussa 2022 Ilkka-Pohjalaisen uutisessa kerrottiin Lapuan koulukiusaamiseen ehkäisyyn liittyvästä oppaasta. Jatkuvasti päivitettäväksi tarkoitettu monikymmensivuinen Tuen käsikirja on laadittu opettajien konkreettiseksi työvälineeksi ja myös se sisältää Etelä-Karjalan mallin mukaisia toimia kiusaamistilanteiden ehkäisemiseksi, ratkaisemiseksi ja selvittämiseksi.
– Käsikirjassa kerrotaan tarkasti, mikä on toimintamalli ja miten Lapualla edetään kiusaamistapauksissa. Sitä meillä myös noudatetaan.
Lapualla käytettävä Tuen käsikirja kertoo kiusaamistapausten hoitamisesta.
Lapuan Vahvuutena välittäminen -kampanjan tavoitteena oli luoda oma malli, joka koostuu kunnioittavan vuorovaikutuksen ja luottamuksen ilmapiirin vahvistamisesta, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämisestä, yhteisöllisyyden kasvattamisesta ja osallisuuden lisäämisestä.
Malli haastaa kaikki koulut, varhaiskasvatuksen yksiköt, kaupungin työntekijät, muut työpaikat, yhdistykset ja järjestöt yhteisöjen kehittämiseen Lapualla.
Kiusaamista ehkäisevinä toimina on toteutettu tapahtumia ja teemapäiviä, tehostettu oppilaiden ryhmäytymistä sekä rohkaistu ihmisiä levittämään hyviä käytänteitä omissa elämänpiireissään. Aihetta ollaan viemässä jälleen tulevaan talousarvioon.
– Keväällä oli puhetta, että lähdemme taas kampanjoimaan teemaa tehokkaasti ja siihen satsataan ensi vuonna. Meidän täytyy mennä yhteisöllisyyteen hyvän kautta enemmän ja enemmän. Toisen hyvin kohtelu on asia, jonka toitottaminen vie asiaa eteenpäin ja vähentää kaikkea kiusaamista sekä auttaa jaksamaan, Kamunen näkee.
Kamunen haluaa herätellä kaikki kuntalaiset samaan veneeseen.
– Toivomme, että teemme kiusaamisen ehkäisemiseksi työtä Lapualla kaikki yhdessä. Yhdessä olemme enemmän.
Keskinäinen tai lähinnä koulun yksipuolinen syyttely ei johda mihinkään hyvään.
– Koulu tekee takuulla parhaansa. Ainahan isossa koulussa voi silti sattua jotain, mikä ei tule heti ilmi, Kamunen puolustaa yläkoulun ammattikasvattajia.
Uutta potkua vanhempainyhdistykseen
Lapuan yläkoulun vanhempainyhdistys on ollut telakalla, mutta tarpeelliseksi nähtyä toimintaa ollaan herättelemässä henkiin.
– Vanhempainyhdistys on koulun ulkopuolinen toimija, joka toimii tiiviissä yhteistyössä koulun kanssa. Yhdistys on aikoinaan ollut olemassa, mutta lähivuosina siihen ei ole ilmeisesti löytynyt aktiivisia huoltajia, kertoo Lapuan opetuspäällikkö Juho Norrena.
Lapualla vanhempainyhdistykset ovat toiminnassa joka alakoulussa ja yläkouluun siirryttäessä on ilmeisesti muodostunut taitekohta, jossa yhdistystoimintaa ei ole saatu jatkumaan, kun koulu vaihtuu.
– Yläkoulu ja kaupunki ovat luonnollisesti myötämielisiä yhdistyksen uudelleenkäynnistämiselle ja tukevat toimintaa.
Yläkoulun vanhempainyhdistyksen suunnittelutoimikuntaan kuuluva Marjo Nurmenniemi haluaa korjata yhden elämään jääneen väärinkäsityksen. Lapuan yläkoululla ei puuhata kahta vanhempainyhdistystä.
– Sitä (vanhempainyhdistystä) vaan lähti kokoamaan pieni ryhmä jo ennen kuin yläkoulu otti asiakseen hoitaa koolle kutsumisia. Tavoite ja päämäärä on ollut alusta saakka yhteinen eikä millään tapaa epävirallinen, Nurmenniemi taustoittaa.
Vanhempainyhdistys on muotoutumassa yläkoulun järjestämän tilaisuuden jälkeen.
– On vain yksi yhteinen joukko, jolla on yksi yhteinen tavoite ja päämäärä tulla koulun tueksi yhdistämään kotien ja koulun elämää. Olemme pitäneet palaverin, jossa päätettiin, että uusi yhdistys perustetaan. Teemme parhaillaan taustatyötä, että saamme perustamiskokouksen pidettyä, Nurmenniemi kertoo.
Millaista odotusarvoa vanhempainyhdistykselle voi laittaa?
– Odotan uusia mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnista käytävään keskusteluun. Kaupunki ja hyvinvointialue tekevät todella paljon hyvinvointityötä ja tukitoimia. Kodit ja koulut ovat molemmat merkittäviä osia nuorten elämässä. Jos niissä saadaan yhteistyötä paranemaan, on se kaikkien etu, Norrena kertoo.
Hyvinvointityön kokonaisvaltaisuus on tärkeä tavoite.
– Kaiken kaikkiaan olemme hyvin iloisia, että yläkoulun vanhempainyhdistysasiaa on saatu eteenpäin ja kaupungista löytyy rakentavaa yhteisöllisyyttä, Norrena iloitsee.
Fakta: Lapuan yläkoulu numeroina
Lapuan yläkoulussa on noin 550 oppilasta.
Opettajia yläkoulussa on noin 50.
Koulunkäynninohjaajia on kuusi, koulukuraattoreita on kaksi, joiden lisäksi on kouluterveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja kouluvalmentajia.
Uusin rekrytointi on keväällä 2023 palkattu koulunuorisotyöntekijä.
Muita työntekijöitä on palveluneuvojana, kiinteistönhuollossa, koulun keittiössä, vahtimestarina ja tilahuoltajina.
Lähde: Lapuan kaupunki
Juttuun päivitetty 11.10. kello 13.19 lisätietoa muodostumassa olevasta vanhempainyhdistyksestä.
