Syntyvyys laahaa kestämättömän alhaalla ja monen suomalaisen lapsihaave jää toteutumatta. Taloudellinen epävarmuus on merkittävä syy tähän. Yhteiskunnan pitäisi antaa nopeasti viesti, että lapsiperhettä ei tässä maassa koskaan jätetä pulaan ja ryhtyä myös sen mukaisiin toimiin.
Lapsilisät ovat menettäneet arvoaan vuosittain, koska niihin ei ole tehty inflaatiokorotuksia. Tänä vuonna lapsiperheet ovat hintojen noususta erityisen kauhuissaan. Nyt näemme, miten katastrofaalista on, että lapsilisää ei ole sidottu indeksiin. Kun hallitus joulukuussa tuplaa lapsilisät, se korvaa vain tämän vuoden inflaatiota jälkikäteen. Tammikuussa lapsilisä on taas entistä pienempi inflaation jatkaessa laukkaansa.
Lapsilisä on nerokas etuus, sillä se ei aiheuta kannustinloukkuja ja se on halpa hallinnoida. Se on oikeudenmukainen, sillä lapsesta aiheutuu jokaiseen perheeseen kustannus, josta tietty osa korvataan. Jokaisesta lapsesta aiheutuu kustannus ja jokaisesta sitä korvataan, enemmän isoille perheille, joiden tulovajaus on suurempi.
Jos tässä maassa joku on rikas, niin ei se ainakaan lapsilisistä johdu. Siksi on turha mennä mukaan spekulointeihin siitä, tarvitsevatko rikkaat lapsilisiä.
Tuloja kannattaa tasata palkkojen mukaan verotuksella, kuten nykytilanteessa tehdään. Jos halutaan tasata entistä enemmän, niin kannattaa verottaa enemmän niin lapsettomia kuin lapsellisiakin, eikä lapsilisää peukaloimalla pelkkiä lapsiperheitä.
Luomalla leikkureita lapsilisiin luotaisiin vain yksi sekava veroprogression kaltainen järjestelmä lisää. Hyvinvoiva lapsiperhe on yhteiskunnan tulevaisuus. Taloudellisen ahdingon sijaan tarvitaan varmuus siitä, että huomennakin saadaan ruokaa, lämpöä, yhteenkuuluvuutta ja elämisen vapautta.
Lapsilisää on nostettava ja se on sidottava indeksiin pysyvästi, jotta perheiden perusturva säilyy.
Hanna-Lea Ahlskog (kd.)
VTM
Kaarlela