Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä lastenneuvoloiden pitää olla tulevaisuudessakin kuntien, ei uusien maakuntien toimintaa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus otetaan käyttöön.
Kurttila perustelee lastenneuvoloiden pitämistä kunnissa sillä, että näin neuvolat ovat tiiviimmässä vuorovaikutuksessa varhaiskasvatuksen palveluiden kanssa.
– Helsinki on ensimmäisiä kaupunkeja, joka on vienyt neuvolapalveluita päiväkotiin. Tämä on parhaimmillaan esimerkki, miten palveluita on viety perheen toimintaympäristöön. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.
Kurttilan mukaan hallitus on jo selvästi ymmärtänyt kritiikin siitä, että ei ole viisasta viedä koulujen oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa maakuntatasolle. On ymmärretty koulumaailman ja kouluterveydenhuollon yhteys. Mutta neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteyttä ei ole Kurttilan mukaan vielä samalla tavalla ymmärretty.
– Ensimmäinen hyöty siitä, että lastenneuvolat pidetään kunnissa on, että ei tulisi niin suurta määrää eri neuvolapalveluiden tarjoajia. Jos neuvolapalvelut tulevat maakuntien vastuulle, tulee ainakin suurissa kaupungeissa useita neuvolapalveluiden tarjoajia. Kun perheille tulisi vielä valinnanvapaus valita neuvolapalveluiden välillä, pirstoisi se varhaiskasvatuksen ja neuvolan tiiviin yhteyden.
– Päivähoidon arjessa on helpompaa, kun neuvola on samassa paikassa.
Kurttilan mukaan näin tieto kulkee paremmin lasten kanssa töitä tekevien ammattilaisten kesken ja se auttaa lapsiperheitä.
– Neuvolassa tehdään arviot lapsen kehityksestä, lapsen mahdollisesta oppimisen hidastumisesta tai oppimisvaikeuksista. Päivähoidossa lastentarhanopettajat ovat tuki lapselle ja perheelle siinä, millä tavalla oppimisen hidastumia voidaan alkaa petrata ja kuinka tukea perhettä ongelmissa.
Kurttila esittää lisäksi, että kaikkiin uusiin maakuntiin palkataan lapsiasiamies tekemään lapsistrategista työtä. Lapsiasiamiehet keräisivät lapsivaikutusten arviointia ja lasten kuulemisen menettelyitä.
– Kunnissa on tehty lapsille ja nuorille kouluterveyskyselyitä, mutta kunnat ovat epäonnistuneet käyttämään sitä tietoa hyödyksi. Tulevilla maakunnilla olisi tähän mahdollisuus.
Kurttila ottaa esimerkin kouluterveyskyselystä, jonka mukaan 49 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee, että opettajat eivät ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. 65 prosenttia 8.- 9. luokkalaisista taas sanoo, että koulun aikuiset eivät puutu kiusaamiseen.
– Kun maakunnissa luodaan käytäntöjä, on tärkeää, miten maakunta arvostaa tutkimukseen perustuvaa lapsitietoa.
Kurttilan mukaan maakunnissa pitää ottaa huomioon myös maakunnan väestön erityisrakenne.
– Erityinen tärkeää meillä nykypäivänä on maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvoinnin ymmärtäminen. Kun maakunta tekee talousarviotaan ja toimintasuunnitelmaansa, lapsitiedon pitäisi olla vahvemmin mukana. Kunnat eivät ole tässä riittävästi onnistuneet.
Lastensuojelu tulee myös tulevien maakuntien vastuulle. Siinäkin Kurttila näkee mahdollisuuden parantaa nykyistä tilannetta.
– Kunnissa ei ole osattu arvioida systemaattisesti lastensuojelun kulukehitystä ja sitä, mitä se palveluihin vaikuttaa.
HANNAMARI AHONEN / LÄNNEN MEDIA