Kirkonkellojen kumina tuo päivittäin Syyrian Aleppon naisten, lasten ja perheiden hädän pohjalaisten korviin.
Helsingin Kallion kirkosta lähtenyt ajatus saattokellojen soittamisesta sai mukaansa yli 200 seurakuntaa. Kellot soivat myös tänään Pohjalaisen Virsisunnuntaita isännöivässä Ylistaron isossa kirkossa, samoin kuin Vaasan kirkossa. Kirkko näyttää esimerkkiä.
Maanpäälliseksi helvetiksi kuvatussa Aleppossa on saarroksissa 275 000 siviiliä keskellä venäläisten ja Syyrian hallituksen laajoja pommituksia.
Pommit putoilevat avustussaattueisiin ja kaikkialle, missä rakennuksia on vielä pystyssä. Lapsia asuu raunioiden keskellä noin 100 000.
Suomen kirkot pääsivät saattokelloilla muun muassa Britannian yleisradioyhtiön BBC:n uutisiin. Muuten Aleppon tilannetta katsotaan masentavalla tavalla hiljaa sivusta. Hallitukset ympäri Eurooppaa antavat huolestuneita lausuntojaan, mutta kaikki ovat voimattomia tekemään yhtään mitään.
Eläinten kohtelu saa barrikadeille, mutta ihmisten massamurha on vaikeampi juttu. Ei näy mielenosoituksia Venäjän suurlähetystön edustalla.
Sotaa yleensä hanakasti arvosteleva vasemmisto on hiirenhiljaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tasapainottelee ulkopolitiikan johtajana. Niinistö arvioi lauantaina STT:lle, että paljon ei myöskään Venäjän ja Yhdysvaltojen ulkoministerien tapaamisesta ole odotettavissa. Kärsimys jatkuu Syyriassa.
Suomen entisistä presidenteistä ihmisoikeuksista mielellään luennoiva Tarja Halonen ei näe tarvetta kannanottoon. Martti Ahtisaari on sentään tehnyt ajatuksensa selväksi. Ahtisaari kammoksuu Venäjän toimia ja kaipaa terävämpää otetta sekä YK:lta että EU:lta.
Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat kireät, joten niiden sopimiseen ei voi paljon laskea. Perinteisesti Yhdysvallat on ollut se, joka voi ratkaista pahimmat kansainväliset kriisit. EU:lta sujuvat paremmin punaviinintuoksuiset kokousmaratonit kuin nopea toiminta.
Aleppon tapahtumia on verrattu historian hirvittävimpiin massapommituksiin. Se muistuttaa natsien tuhoamiskampanjaa Varsovan kansannousun jälkeen 1944. Natsijohtaja Heinrich Himmlerin mielestä Varsova piti pyyhkäistä maan päältä niin, että se palvelisi myöhemmin Saksan armeijan Wehrmachtin matkakeskuksena.
Rinnastusta on haettu Espanjan sisällisodan Guernicasta, jossa natsi-Saksa testasi pommejaan pieneen baskikaupunkiin surmaten juuri siviileitä.
Läheisempi vertailukohta on Tšetšenian pääkaupunki Groznyi, jonka Venäjä tuhosi vuosituhannen vaihteessa melkein maan tasalle.
Venäjän tarkoituksena oli kai tuhota Tšetšenian itsenäistymistä kannattavat islamistit, mutta summittaisten pommitusten, raiskausten ja valtioterrorin lopputuloksena oli se, että islamismi muuttui vain jyrkemmäksi.
Perinteiset käsitykset ihmisoikeuksista ja siviilien suojaamisesta eivät näytä merkitsevän Venäjällä mitään suurvaltapolitiikan rinnalla.
Samalla kun Yhdysvaltojen kädet on sidottu kummallisiin presidentinvaaleihin Venäjä käyttää tilanteen hyväksi ja tekee, mitä kulloinkin huvittaa.
Länsi katsoo toimettomana vierestä.
TONI VILJANMAA